Yksi varma merkki siitä, että syksy on vauhdissa, on kummallinen ajan hupeneminen ja nopeutuminen – syyskuu on kohta ohi ja tässä on hädin tuskin ehtinyt sopeutua luentojen ja työvuorojen rytmiin, blogipäivitysten jäädessä kokonaan rappiolle. Tämän treenipostauksen sentään muistan tehdä ja sen myöhästyminen muutamalla päivällä johtuu siitä, että onnistuin puolimaraton-harjoitteluni loppumetreillä nappaamaan flunssan. Taudin ajoitus oli sikäli hyvä, että harjoittelu alkoi muutenkin keventyä (sairastuin tämän viimeisen tehokkaamman viikon loppupuolella), mutta vielä ehtii hyvin parantua lokakuun 8. päivän puolimaratonille.
Tämän jakson aikana iskikin yhtäkkiä tajuntaan se, että se juoksu on ihan kohta! Pitäisikö huolestua, onko kunto kehittynyt riittävästi? Mietitään sitä tämän postauksen aikana.
Treenit
Tiistain maltillisen reippaat lenkit
Neliviikkoisen jakson ensimmäisellä viikolla juoksin 30 minuuttia tutulla tiistailenkin sykealueella 168-180. Toisen viikon tiistaina lenkin pituus oli 45 minuuttia ja oli selvästi helpompaa kuin ennen pysyä vaaditulla sykealueella, vaikka joutuikin välillä vielä kävelemään. Kolmannen viikon 50-minuuttinen lenkki oli yksi koko treeniohjelman kevyimpiä ja sujuvimpia; sain vahtia enemmänkin omaa juoksuintoa kuin sykerajoissa pysymistä. Viimeisen viikon tiistailenkki meni juoksumatolla polvileikkauksesta toipuvaa Allu-koiraa vahtiessa. Ymmärrän nyt hyvin, miksi ihmiset laittavat Youtuben tai tv-ohjelman pyörimään juoksumattotreenin ajaksi. Ajatus vajaasta tunnista paikallaan polkien oli todella puuduttava, mutta Disney+ -sarjan katsominen sai ajan kulumaan vähän mukavammin.
Torstain lyhyemmät kevyet lenkit + vedot
Tällä jaksolla torstain kattauksessa vuorottelivat 30- ja 35-minuuttiset aerobiset lenkit, joiden perään juoksin tutut kolme kappaletta 20-sekuntisia vetoja. Toisen viikon torstailenkki oli aivan erityisen kevyt, vaikka kävin juoksemassa työvuoron päätteeksi! Töistä suoraan lenkkeily mahdollisti uuden reittikokeilun Otarantaa pitkin niemen ympäri. Tuloksena oli siis kaikin puolin virkistävä lenkki, kun jalat kulkivat kevyesti ja sai katsella uutta, kaunista maisemaa. Kolmannen viikon torstai osoitti kahden sitä edeltäneen riemastuttavan kevyesti menneen lenkin jälkeen, ettei kehityssuunta voi olla ihan koko ajan ylöspäin, vaikka edistystä tapahtuisikin; meno oli vähän raskaampaa taas, mutta en antanut sen masentaa. Viimeisen viikon kilsamäärä 4,29 yllätti positiivisesti; en ole koskaan ennen ehtinyt 35 minuutin kevyen pätkän ja vetojen aikana noin kauas.
Lauantain teholenkit
Ensimmäisellä, kevyemmällä viikolla lauantain ohjelmassa oli verryttelyjen lisäksi vain 15-minuuttinen pätkä siihenastisiin lauantailenkkeihin verrattuna vähän kovemmilla sykkeillä. Kovalla alueella pysyttely oli helpompaa kuin porrasta matalammalla alueella. Seuraavalla viikolla oli vuorossa 35 minuuttia sillä reippaalla alueella, jolla on vieläkin vähän haastavaa pysyä.
Kolmas viikko osoitti, etten ole vieläkään onnistunut selättämään kilsavetoja; niitä olisi pitänyt tehdä viisi kappaletta vauhdilla 7:15, neljän minuutin kävelypalautukset välissä. Päivän sääennuste näytti hyvin epävakaalta, joten löysin yllättävän vaivalloisesti silloisesta sijainnistani Ylöjärveltä kuntosalin, jonne pääsi vierailemaan kertamaksulla ilman, että piti saman tien myydä sielunsa kuntosalijäsenyydelle. Juoksumaton vauhdinmittaus ei varmaankaan ollut tarkimmasta päästä (en oletakaan näin minkään juoksumaton kohdalla), joten päädyin ehkä juoksemaan liian kovaa ja siksi hyydyin jo kolmannella vedolla. Tietysti olisi ollut parempi saada tehtyä kaikki harjoituksen mukaiset vedot, mutta olen huomannut, että vaikka viime aikoina olen tehnyt tavoitteellista treeniä ohjelman mukaisesti, on myös "mikä tahansa liike on parempi kuin ei mitään" -ajatus päässyt vahvistumaan kovasti kuluneiden kuukausien aikana.
Viimeisen viikon lauantailenkki oli reipas 45-minuuttinen alku- ja loppuverryttelyineen. Tälläkin lenkillä kerätty kilsamäärä pääsi yllättämään – 7 kilometriä tuossa ajassa on itselleni paljon!
Lenkkimaisemana ylöjärveläinen kuntosali. |
Sunnuntain 2 h kävelyt
Ensimmäisellä, kevyellä viikolla sunnuntaikävely oli ohjelmasta kokonaan pois. Seuraavana sunnuntaina kävelin tavanomaisen reittini kotoa töihin ja kahteen tuntiin mahtui sillä kerralla pilkulleen tasan 10 kilometriä. Kolmannen viikon lopulla olin käymässä vanhemmilla Ylöjärvellä, jolloin lenkki suuntautui heidän kotikonnuilleen. Viimeisellä viikolla oli tarkoitus kävellä oopperan matineanäytöksestä kotiin, mutta heräsinkin viime sunnuntaina flunssaiseen aamuun. Kyllä harmitti, kun en päässyt keräämään Kontu-kilsoja!
Runsaan kartanolla Lempiäniemessä. |
Viikkojen kilometrit
Niin hyvin kuin juoksutreeni onkin toiminut huhtikuusta tänne asti, on lievä tylsistyminen hiipinyt kuntosaliharjoittelun lisäksi tähän treenirytmiin kokonaisuudessaan. Onkin siis juuri sopiva hetki päästä kohta juoksemaan se puolimaraton ja tehdä sitten jotain muuta kuin tavoitteellista juoksutreeniä loppusyksyn ja talven ajan. Keksin varmasti tekemistä kuntosaliohjelman päivittämisestä ja monista ryhmäliikuntatunneista, jotka ovat olleet liian intensiivisiä juoksuharjoittelun lomassa tehtäviksi.
Kerroin täällä blogissa myös siitä, kuinka löysin The Conqueror -virtuaalihaasteet ja harjoituslenkkini ovat nyt vieneet minua Keski-Maan kartan halki. Vaikka haasteiden tarkoituksena on tuoda maailman hienoja reittejä ulottuville ilman lentolippujen hankkimista, olen hiljalleen innostunut ajatuksesta päästä kokemaan noita kuuluisia reittejä ehkä joskus paikan päällekin. Muun muassa Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä (joita on oikeastaan muutama erilainen) kuulee paljon. Idea ei ole vielä päässyt kovin pitkälle, mutta kukaties liikuntaharrastukseni tavoitteina on joskus jotain muutakin kuin juoksutapahtumia... Pimenevässä syksyssä on mukavaa tehdä suunnitelmia tai suunnitelman alkuja tulevalle.
Lähitulevaisuudesta nyt sen verran, että kolmen viikon päästä teen viimeisen treenipostauksen tähän sarjaan! Siihen mennessä on Tampereen puolimaraton juostu ja yksi viikko ehditty jo palautuakin. Uskomaton juttu!
LOTR-haaste inspiroi nyt myös lukulistaani; oli pakko päästä jälleen kerran hobittien matkaan tuhoamaan Sormusta. |
Kommentit
Lähetä kommentti