Viime alkuvuodesta, juuri kun aloin lähestyä viiden kilometrin juoksutavoitetta, vasen nilkkani heittäytyi hankalaksi. Pahimmillaan en pystynyt juoksemaan askeltakaan, onnuin kävellessä ja lopulta hakeuduin fysioterapeutille selvittämään, mikä mättää ja mitä tässä pitää tehdä.
Lopputulema oli yksinkertaisesti lausuttuna heikot nilkat. Eteen/taakse -suunnassa voimaa ja liikkuvuutta on ihan hyvin, ja se on juurikin juoksussa käytettävä liikerata, joten hyvä juttu. Sivuttaissuuntaisessa liikkeessä tuki on kuitenkin lähes olematon, varsinkin vasemmalla eli hyvin loogisesti sillä pahemmin ylipronatoivalla puolella. Vasemman jalan työmäärää lisää myös sen puolen yliliikkuva lonkka, jolla on aina tapana vaellella pitkin päivää ja jonka olen kerran vahingossa muljauttanut kokonaan paikaltaan yhdessä jooga-asanassa – on muuten inha tunne, kun niin iso nivel lähtee liikkeelle, hyi yäk.
Mitään maagista nytheti-parannuskeinoa mihinkään vaivaan ei yleensä saa, joten tälläkin kertaa sain hoito-ohjeiksi treenata lisää lihasta lonkan ympärille (koska sen linjaus vaikuttaa tietysti saman puolen nilkkaankin) ja vahvistaa vähän niitä nilkkoja. Tässä tulee nyt siis omalta fyssarikäynniltä saamiani ohjeita, jotka eivät välttämättä paranna kenenkään muun vaivoja. Jos sinulla on jalkavaivoja, käy itsekin fyssarilla, se varmasti kannattaa ja on todella mielenkiintoinen kokemus.
Olen itse asiassa unohtanut näiden harjoitusten tekemisen melko pitkäksi aikaa, mutta jospa nyt tulisi taas tehtyä säännöllisesti, kun laitan asian tällä lailla julkisesti esille. Tässä liikkeessa vahvistetaan nilkan sivuttaisliikettä ja siihen käytetään pöydänjalan tai vastaavan ympärille sidottua jumppakuminauhaa. Liike on todella pieni ja sitä tehdään vain kymmenen toistoa kerrallaan sisä- ja ulkopuolelle, mutta silti tämän tehtyä tuntuu aina siltä, kuin olisi saanut rokotuspiikkejä ympäri nilkkaansa.
Toinen fyssarilta saatu neuvo on tällainen tasapainoliike. Jostain syystä tätä kuvatessa (kiitos siskolleni!) ei tullut kovin selvästi näkyviin se järkyttävä puoliero, joka minulla yleensä on kaikissa tasapainoliikkeissä. Joogassakin kun tehdään asanoita yhdellä jalalla, niin joskus en pysy sekuntiakaan pystyssa vasemmalla jalalla! Sen sijaan tässä taitaa nyt kyllä näkyä se, mitä hieroja sanoi torstaina – jalkoihini on kerääntynyt nestettä, hyi...
Fysioterapeutin neuvojen lisäksi olen ryhtynyt huoltamaan pohkeita ja akillesjänteitä silloin tällöin foamrollerin avulla. Sehän on siis sellainen vähän pöljän näköinen putkilo, jolla pystyy hieromaan lihaskalvoja. Meidän kotiimme hankittu foamroller keräsi aika pitkään pölyä televisiohuoneen nurkassa, koska en oikein tajunnut sen pointtia tai saanut sitä tuntumaan missään. Sitten katsoin yhden Youtube-ohjeen, jossa neuvottiin pohkeiden rullaus oikein tehtynä. Täytyy siis laittaa ensin hierottava koipi rullan päälle ja sitten toinen jalka hierottavan päälle, niin silloin se rullaus kyllä tuntuu. Sitten siinä saa irvistellä tuskaansa pari-kolme minuutinmittaista pätkää, ja sen jälkeen pohkeissa kihelmöi kuin olisi käynyt hierojalla. Joten vaikka olin pitkään skeptinen mokoman hittivälineen suhteen, niin nyt yritän muistaa rullailla pohkeitani silloin tällöin.
Tämän verran siis näen vaivaa sen eteen, että heikot nilkkaparkani jaksaisivat juosta. Millaisia heikkoja kohtia lukijoiden joukosta löytyy ja onko joku löytänyt apua fysioterapeutilta? Kuinka paljon panostatte kehonhuoltoon, jotta kroppa kestää treenaamista?
Lopputulema oli yksinkertaisesti lausuttuna heikot nilkat. Eteen/taakse -suunnassa voimaa ja liikkuvuutta on ihan hyvin, ja se on juurikin juoksussa käytettävä liikerata, joten hyvä juttu. Sivuttaissuuntaisessa liikkeessä tuki on kuitenkin lähes olematon, varsinkin vasemmalla eli hyvin loogisesti sillä pahemmin ylipronatoivalla puolella. Vasemman jalan työmäärää lisää myös sen puolen yliliikkuva lonkka, jolla on aina tapana vaellella pitkin päivää ja jonka olen kerran vahingossa muljauttanut kokonaan paikaltaan yhdessä jooga-asanassa – on muuten inha tunne, kun niin iso nivel lähtee liikkeelle, hyi yäk.
Mitään maagista nytheti-parannuskeinoa mihinkään vaivaan ei yleensä saa, joten tälläkin kertaa sain hoito-ohjeiksi treenata lisää lihasta lonkan ympärille (koska sen linjaus vaikuttaa tietysti saman puolen nilkkaankin) ja vahvistaa vähän niitä nilkkoja. Tässä tulee nyt siis omalta fyssarikäynniltä saamiani ohjeita, jotka eivät välttämättä paranna kenenkään muun vaivoja. Jos sinulla on jalkavaivoja, käy itsekin fyssarilla, se varmasti kannattaa ja on todella mielenkiintoinen kokemus.
Olen itse asiassa unohtanut näiden harjoitusten tekemisen melko pitkäksi aikaa, mutta jospa nyt tulisi taas tehtyä säännöllisesti, kun laitan asian tällä lailla julkisesti esille. Tässä liikkeessa vahvistetaan nilkan sivuttaisliikettä ja siihen käytetään pöydänjalan tai vastaavan ympärille sidottua jumppakuminauhaa. Liike on todella pieni ja sitä tehdään vain kymmenen toistoa kerrallaan sisä- ja ulkopuolelle, mutta silti tämän tehtyä tuntuu aina siltä, kuin olisi saanut rokotuspiikkejä ympäri nilkkaansa.
Toinen fyssarilta saatu neuvo on tällainen tasapainoliike. Jostain syystä tätä kuvatessa (kiitos siskolleni!) ei tullut kovin selvästi näkyviin se järkyttävä puoliero, joka minulla yleensä on kaikissa tasapainoliikkeissä. Joogassakin kun tehdään asanoita yhdellä jalalla, niin joskus en pysy sekuntiakaan pystyssa vasemmalla jalalla! Sen sijaan tässä taitaa nyt kyllä näkyä se, mitä hieroja sanoi torstaina – jalkoihini on kerääntynyt nestettä, hyi...
Fysioterapeutin neuvojen lisäksi olen ryhtynyt huoltamaan pohkeita ja akillesjänteitä silloin tällöin foamrollerin avulla. Sehän on siis sellainen vähän pöljän näköinen putkilo, jolla pystyy hieromaan lihaskalvoja. Meidän kotiimme hankittu foamroller keräsi aika pitkään pölyä televisiohuoneen nurkassa, koska en oikein tajunnut sen pointtia tai saanut sitä tuntumaan missään. Sitten katsoin yhden Youtube-ohjeen, jossa neuvottiin pohkeiden rullaus oikein tehtynä. Täytyy siis laittaa ensin hierottava koipi rullan päälle ja sitten toinen jalka hierottavan päälle, niin silloin se rullaus kyllä tuntuu. Sitten siinä saa irvistellä tuskaansa pari-kolme minuutinmittaista pätkää, ja sen jälkeen pohkeissa kihelmöi kuin olisi käynyt hierojalla. Joten vaikka olin pitkään skeptinen mokoman hittivälineen suhteen, niin nyt yritän muistaa rullailla pohkeitani silloin tällöin.
 |
| Tätä liikettä ei siis oikeasti tehdä näin vaan jalat päällekkäin, jotta se tuntuukin jossain. |
Vielä viimeiseksi olen löytänyt piikkipallon hyödyt. Sitä olen pyöritellyt jalkapohjan alla aina jumipäivien tullen ja sen pystyy oikein tehokkaasti suuntaamaan jalan sisäsyrjään, joka kantaa välillä liikaa painoa sen ylipronaation takia.
Kommentit
Lähetä kommentti