Liikuntakokeiluja tällä viikolla

Kuluneella viikolla on ollut ensimmäistä kertaa muuton jälkeen vähän matala mieliala. En sanoisi koti-ikäväksi, mutta arkielämän asettuminen uomiinsa toimivasti ja henkisesti hyvällä tavalla ottaa aikansa ja toivoisi, että se kävisi nopeammin. Kaipaan rytmiä ja varmuutta, mutta täytyy vain hyväksyä, että elämänmuutoksen rakentuminen ottaa aikansa. On siis hyvä katsella vähän viikkoa taaksepäin ja huomata, että siihen on mahtunut positiivisia asioita (eikä pelkästään epäonnistunut kuoron koelaulu, joka on kyllä edelleen ihan hirmuinen surku). Pääsin testailemaan Unisportin liikuntavalikoimaa aika monipuolisesti, lenkkeilin ja pidin tältä päivältä ruokapäiväkirjaa kuvien kanssa. Eli siis teksti tulee kattamaan koko viikon, mutta kuvat ovat tältä päivältä. Toivottavasti se ei ole liian sekavaa. 

Aamupalaksi jokapäiväinen vihreä tee, ei leipää.

Muistatteko, kun mietiskelin lisäboostia juoksuharjoitteluun ja toivoin löytäväni sen Unisportin juoksutekniikka-aiheiselta ryhmäliikuntatunnilta? No, ensimmäinen haaste oli löytää Meilahden yliopistokampuksen Unisport, enkä ole varmaankaan koskaan Tampereella asuessani seikkaillut niin syvällä metsässä kuin tätä paikkaa etsiessäni. Matkalla oli kirjaimellisesti niin monta mutkaa, että ranteessa ollut Polar ilmoitti iloisesti Saavutit tavoitteesi! ennen kuin edes ehdin Unisportin pukuhuoneeseen. Itse harjoitus osoittautui sitten vielä tässä kohtaa liian raskaaksi minun kuntotasolleni – olin aivan hengästyksissä jo alkuhölkän jälkeen ja kun sen jälkeen juostiin neljän minuutin vauhtikestävyysvetoja kahden minuutin välipalautuksilla, syke kiipeili aivan turhan nopeasti ja kävi kahdessasadassakin, maksimisykkeeni ollessa noin 205. Kun sitten piti vielä rättiväsyneenä ajella kahdella eri bussilla kotiin ja myöhästyin vaihdosta, oli aika helppoa päättää, että tätä ei nyt oteta viikko-ohjelmaan. Juoksuharrastus siis jatkuu toistaiseksi ihan omillani pööpöillen.

Lounaaksi kasvislasagnea vähän pröystäillen Fazerilla.

Keskiviikkona kokeilin taas uutta, nimittäin Iyengar-joogaa. Muutama muu joogalaji on tullut tutuksi, mutta ei juuri tämä ja pitihän sitä kokeilla, kun löytyi. Rauhallinen, kehoa huoltava tunti sopikin hyvin, kun takareidet ja pakarat olivat vieläkin ihan kuin selkäänsä saaneet maanantain rääkin jäljiltä. Iyengar-joogan määrittävänä tekijänä voisi pitää sitä, että siinä keskitytään hyvin yksityiskohtaisesti tekniikkaan ja kunkin asanan oikeisiin linjoihin, ja asanoissa käydään muutama kerta peräkkäin. Tekninen huolellisuus on aina ehdottomasti parempi kuin räpeltäminen ilman mitään käsitystä, mitä on tekemistä (olen nähnyt sellaistakin joogaa ohjattavan), mutta en löytänyt tältä tunnilta sitä fiilistä ja ideaa, jonka itse liitän joogaharjoituksen tekemiseen. Oli kuitenkin kiinnostavaa käydä kokeilemassa.

Välipalaksi opiskelurupeaman välissä teetä ja Barebells-patukka.

Kotiin päästyä lisää teetä, koska ulkona sateesa tuli kylmä!

Juuri ennen lenkillelähtöä tajusin, että välipalasta oli aika monta tuntia aikaa ja nälkä meinasi hiipiä. Taustalla näkyvä Polar latausjohdon päässä alleviivaa entisestään sitä, kuinka hyvissä ajoin tälle lenkille valmistauduttiin tänään.

Perjantaina kävin 45 minuutin hölkällä upouusissa lenkkivaatteissa (kuvia edellisessä postauksessa), vauhti oli kevyttä ja rentoa lukuunottamatta loppupuolen 3 x 60 metrin spurtteja. Matkaa kertyi 4,5 kilometriä, eli minun peruskestävyyslenkkini ovat todella hitaita. Nilkat ja sääret tuntuivat olevan pitkästä aikaa vähän tukossa, mutta lenkki kuitenkin eteni ilman suurempia hankaluuksia.

Mielikuvituksen puutteessa voi onneksi aina laittaa päivälliseksi lenkin jälkeen kvinoaa, härkistä ja papuja. Tätä on myös syöty rasiasta koko viikko.

Lauantaina kävin taas Unisportilla, tällä kertaa toteuttamassa lupaustani muistaa välillä treenata lihaskuntoakin. Jopa tällainen lusmu jaksoi tehdä kunnolla puolen tunnin mittaisen keskivartalotreenin; tunnilla tehtiin oikeasti aika kekseliäitä liikkeitä, joita en ollut koskaan tullut tehneeksi missään aikaisemmin. Tein helpoimmat versiot aina, kun jostain liikkeestä annettiin useampi vaihtoehto tehtäväksi, mutta tästä on sitten suunta vain ylöspäin.

Tänään oli sunnuntaipitkiksen vuoro, ja koska halusin käydä uudestaan Vanhankaupunginlahden kauniissa maisemissa, lenkkeilin vähän yli tunnin verran ja melkein seitsemän kilometriä. Oli pakko pysähtyä välillä ottamaan kuvia! Lenkkiä vauhditti King Arthur: Legend of the Sword -elokuvan mahtava soundtrack.

Iltapalaksi teetä, vadelmia ja kokeilun vuoksi kauraversio turkkilaisesta jogurtista. Kyllä se menettelee, mutta ei pysty olemaan yhtä hyvää kuin "aito".