Kerroin Kympin Naisten esittelyssäni, että mielestäni paras apu liikuntahetkien sovittamiseksi muun elämän sekaan on etukäteen suunnittelu. Tähän minulla on parhaiten toiminut treenivihkon pitäminen. Olen pitänyt treenivihkoa jo aika monta vuotta ja se on ollut aktiivisimmillaan ja suunnitelmallisimmillaan näiden kahden ja puolen juoksuharrastusvuoden aikana. Tänä aikana vihko myös kehittyi siihen muotoon, jonka nyt koen toimivaksi ja hyödylliseksi. Vaikka minulla on ollut käytössä sekä Polarin että Garminin sovellukset, joihin treenidataa voisi myös tallentaa, en ole halunnut luopua kynästä ja paperista. Vihkon selailu on mukavampaa kuin kännykkäsovelluksen, ja suunnitellessani viikkoa etukäteen hahmotan parhaiten, kun vihkon sivulla näkyy kerralla kokonainen viikko.
Aloitin vuoden vaihtuessa uuden treenivihkon vanhan mentyä täyteen, ja kirjoitin sen ensimmäiselle sivulle listan syistä, miksi haluan juosta ja kohottaa kuntoa – siitä voi sitten nopealla vilkaisulla muistuttaa itseään, kun treenissä pysyminen tuntuu joskus vaivalloiselta. Viimeiselle sivulle olen merkinnyt viikkonäkymän, joka kattaa koko alkuvuoden kevään juoksutapahtumiin asti. Siitä voin tarkistaa, montako viikkoa on vaikkapa HCR:ään ja missä kohtaa treeniohjelmaa menen.
Loput vihkosta on eräänlainen kalenterinäkymä, johon merkitsen treenit sekä vapaapäivät ja kirjoitan jokaisen treenin jälkeen kommenttia: miten jaksoin, särkikö johonkin, tuntuiko jokin jooga-asana ensimmäistä kertaa helpommalta, ja niin edelleen.
En tee tarkkaa viikkosuunnitelmaa hirveän pitkälle eteenpäin, koska jonnekin kolmen kuukauden päähän tehty yksityiskohtainen suunnitelma ei yleensä lopulta toteudu sellaisenaan. Merkitsen kuitenkin aina etukäteen vihkoon sellaiset asiat, joiden ympärille voin joutua mahduttamaan treeniohjelmaani – jos vaikka tiedän, että jonkun menon takia en tule ehtimään mitään ylimääräistä koko päivänä, tai jos joudun miettimään lenkkejä uusiksi viikonloppureissun takia. Silloin pääsee vähemmän todennäköisesti käymään niin, että yksi epätavallinen päivä viikossa romuttaa ihan kaikki liikkumissuunnitelmat.
Noin kuukauden tai kuuden viikon välein vihkossa tulee vastaan Checkpoint-niminen sivu, jossa katson, miten kuluneet viikot ovat menneet – esimerkiksi, jos olen aiemmin asettanut tavoitteeksi muistaa tehdä lihaskuntoa edes kerran viikossa, olenko pysynyt tässä päätöksessä? Kirjoitan, mikä on mennyt hyvin ja huonosti ja päätän seuraavat tavoitteet, pitäen niiden määrän ja saavutettavuustason kuitenkin maltillisena.
Tällainen suunnitelmallisuus ja jatkuvien tavoitteiden asettaminen voi kuulostaa todella tiukkapipoiselta ja himourheilijamaiselta ja antaa sellaisen vaikutelman, etten ehdi tehdä juuri mitään muuta. Väitän kuitenkin, että ei tarvitse tehdä jotain asiaa ammatikseen, jotta voi saada jotain hyötyä sen huolellisesta suunnittelemisesta. Tarkoitukseni tämän vihkon kanssa ei ole nousta harrastelevasta kuntoliikkujasta millekään ylemmälle tasolle, vaan nimenomaan helpottaa liikunnan sovittamista muiden menojen sekaan.
Millä tavalla te pidätte kirjaa aktiivisuudestanne ja kuinka tarkkoja olette? Minkälaista viikkoa pyritte toteuttamaan? Hyviä treenejä kaikille riippumatta siitä, kirjoitatteko niitä ylös vai ette!
Aloitin vuoden vaihtuessa uuden treenivihkon vanhan mentyä täyteen, ja kirjoitin sen ensimmäiselle sivulle listan syistä, miksi haluan juosta ja kohottaa kuntoa – siitä voi sitten nopealla vilkaisulla muistuttaa itseään, kun treenissä pysyminen tuntuu joskus vaivalloiselta. Viimeiselle sivulle olen merkinnyt viikkonäkymän, joka kattaa koko alkuvuoden kevään juoksutapahtumiin asti. Siitä voin tarkistaa, montako viikkoa on vaikkapa HCR:ään ja missä kohtaa treeniohjelmaa menen.
Loput vihkosta on eräänlainen kalenterinäkymä, johon merkitsen treenit sekä vapaapäivät ja kirjoitan jokaisen treenin jälkeen kommenttia: miten jaksoin, särkikö johonkin, tuntuiko jokin jooga-asana ensimmäistä kertaa helpommalta, ja niin edelleen.
En tee tarkkaa viikkosuunnitelmaa hirveän pitkälle eteenpäin, koska jonnekin kolmen kuukauden päähän tehty yksityiskohtainen suunnitelma ei yleensä lopulta toteudu sellaisenaan. Merkitsen kuitenkin aina etukäteen vihkoon sellaiset asiat, joiden ympärille voin joutua mahduttamaan treeniohjelmaani – jos vaikka tiedän, että jonkun menon takia en tule ehtimään mitään ylimääräistä koko päivänä, tai jos joudun miettimään lenkkejä uusiksi viikonloppureissun takia. Silloin pääsee vähemmän todennäköisesti käymään niin, että yksi epätavallinen päivä viikossa romuttaa ihan kaikki liikkumissuunnitelmat.
Noin kuukauden tai kuuden viikon välein vihkossa tulee vastaan Checkpoint-niminen sivu, jossa katson, miten kuluneet viikot ovat menneet – esimerkiksi, jos olen aiemmin asettanut tavoitteeksi muistaa tehdä lihaskuntoa edes kerran viikossa, olenko pysynyt tässä päätöksessä? Kirjoitan, mikä on mennyt hyvin ja huonosti ja päätän seuraavat tavoitteet, pitäen niiden määrän ja saavutettavuustason kuitenkin maltillisena.
Tällainen suunnitelmallisuus ja jatkuvien tavoitteiden asettaminen voi kuulostaa todella tiukkapipoiselta ja himourheilijamaiselta ja antaa sellaisen vaikutelman, etten ehdi tehdä juuri mitään muuta. Väitän kuitenkin, että ei tarvitse tehdä jotain asiaa ammatikseen, jotta voi saada jotain hyötyä sen huolellisesta suunnittelemisesta. Tarkoitukseni tämän vihkon kanssa ei ole nousta harrastelevasta kuntoliikkujasta millekään ylemmälle tasolle, vaan nimenomaan helpottaa liikunnan sovittamista muiden menojen sekaan.
Millä tavalla te pidätte kirjaa aktiivisuudestanne ja kuinka tarkkoja olette? Minkälaista viikkoa pyritte toteuttamaan? Hyviä treenejä kaikille riippumatta siitä, kirjoitatteko niitä ylös vai ette!
Polar M430 kello seuraa aktiivisuuttani päivittäin. Kalenteriin suunnittelen aina viikoksi etenepäin treenit sekä muut menot. Varaan oman kuntokeskuksen sivuilta suosikki ryhmäliikuntani viikoksi eteenpäin ja pyrin toteuttamaan suunnitelmaa. Pysin käymään 4 krt/ vko:ssa liikkumassa (Les Mills BodyCombat, spinning x 2 ja selkä-tunti x 2 ovat ensi viikon suunnitelmissa). HeiaHeia- sovellukseen merkkaan liikuntasuoritukset. Toi sinun vihkoidea on myös hyvä.
VastaaPoista