Top 10 korona-ajan liikuntailmiötä

Koronaeristystä on paljon helpompi elää, kun keksii ilmiöstä hyviä puolia, ja mielestäni karanteeniolosuhteet ovat vaikuttaneet erityisen kiinnostavilla ja hyvilläkin tavoilla ihmisten liikuntaa koskeviin tottumuksiin. Listataan pitkäperjantain Top 10:ssä siis koronan aikana havaittavissa olevia trendejä koskien liikunnan harrastamista. Tämänkertaisena kuvituksena toimii muutama poiminta koko karanteeniaikana ottamistani kuvista, joista osa on varmasti julkaistu täällä aikaisemminkin.

10. Liikunnalliset some-haasteet
Mikäs sen hedelmällisempi maaperä some-haasteille kuin tilanne, jossa ihmiset kaipaavat viihdettä ja tekemistä paitsi kotoilun myös huolestuttavan tilanteen vuoksi. Toinen toistaan pöhkömpiä haasteita voi tietysti löytää ihan milloin vain, mutta nyt jopa Helsingin Sanomat listasi koronan aikana kiertäneitä treenihaasteita. Ilmiön takana ovat ilmeisesti ainakin osittain koteihinsa jumiutuneet jalkapallonpelaajat. Minä kokeilin jutussa mainittua lattialtanousemishaastetta, onko joku muu kokeillut näitä?

Mökkikuntosali sijaitsee saunarakennuksessa.

9. PT-palvelut etänä
Tätä en ole kokeillut itse, mutta olen huomannut monien kuntokeskusten tarjoavan personal trainer -paketteja myös etänä toteutettuina, ja asiakkaitakin löytyy. Sehän on oikein mainiota, että juuri tällaisena soveltamista vaativana aikana saa tarvittaessa ammattilaiselta apua kuntosalittoman liikunnan toteuttamiseen.

8. Live-videointi
Some-tuttuni kuvaavat live-videoita lenkiltä, metsäkävelyltä, taukojumpalta tai jopa ihan vain kahvihetkeltä. Olen kyllä itsekin huomannut, että kun samaan talouteen kuuluvia lukuunottamatta ketään ei saa tavata ilmielävänä, tarve edes somen kautta yhteisten hetkien jakamiseen on kasvanut joko vierailemalla toisten live-lähetyksissä tai kuvaamalla itse. Ajatus säännöllisestä liveilystä lenkin loppuverryttelyn ajan olisi ihan mukava.


7. Luovat etätavat koululiikuntatuntien toteuttamiseen
Itselläni ei tietenkään ole tästä henkilökohtaista kokemusta, kun ei ole lapsia eivätkä vanhemmatkaan onneksi kohtele sellaisena, mutta olen kuullut, että koteihin sulkeutuminen on vaikuttanut ihan positiivisella tavalla siihen, miten lapset ja vanhemmat viettävät yhdessä aikaa vaikkapa lenkkeillen tai muuten luonnossa liikkuen, kun normaaleihin harrastuksiin ei pääse. Mielestäni on myös aivan loistavaa perinteisillä liikuntatunneilla itsensä huonoiksi kokevien lasten ja nuorten kannalta, että koululiikunta on joutunut muuttumaan suoritus- ja vertailuympäristöstä siihen päin, että liikuntaa yritetään sisällyttää tavalliseen arkielämään luontevana osana.  


6. Etäyhteislenkit
Kaikki juoksuryhmät ja yhteislenkit lakkasivat kokoontumasta rajoitusten tultua voimaan, mutta onneksi yhdessä tekemisen tapoja on some-aikakaudella monia. Omilla tileilläni näkyvin etäryhmäytymisilmiö on ollut HCRD:n aloittama jokasunnuntainen #etäyhteislenkki, johon kuka tahansa voi osallistua tägäämällä lenkkijulkaisunsa. On hienoa, että ryhmähengen tuoma motivaatio voi toteutua, vaikka jokainen joutuukin nyt lenkkeilemään yksin. Loistava keksintö oli myöskin Runner's High'lta siirretyn Helsinki10:n tyhjiöön perustettu virtuaalikisa, jossa juostaan huhtikuun loppuun mennessä kolme eri matkaa missä ja milloin haluaa.


5. Juoksijat treenaavat rennommin tapahtumien siirryttyä
Poikkeustilamääräykset koskettivat syvästi juoksuharrastajia siinä mielessä, että kaikkien kalenterit tyhjenivät suunnilleen yhdessä päivässä kevään juoksutapahtumista. Seuraamieni juoksublogien perusteella treeniaikataulujen uusiutumiseen on lähdetty suhtautumaan oikein rakentavassa hengessä – tässähän sai reilusti lisää treeniaikaa! Tietysti syksy voi tulla tapahtumien osalta joillekin niin täyteen, että suunnitelmat menevät uusiksi, mutta kaiken kaikkiaan keskustelu käy siihen suuntaan, että tavoitteen siirtyminen ei ole maailman vakavin asia ja on olemassa muitakin syitä juosta, mistä olen todella tyytyväinen tässä yhteisössä.

Kunnon mökkilöylyt ovat oikein mukava lisä lenkkipalautumisen rutiiniin.

4. Taukojumppaaminen
Ilmeisesti nyt koteihin etätöihin joutuminen nosti aivan ennennäkemättömällä tavalla keskustelua istumatyön tauottamisesta, vaikka yhtä laillahan työ tehdään monilla työpaikoillakin istuen. On se kuitenkin niinkin, että rajatuissa neliömetreissä liike vähenee väistämättä, ja omalla kohdalla olen nyt mökkieristykseen jouduttuani huomannut, kuinka paljon arkipäivääni sisältyi kävelemistä normaalioloissa: kotoa junan kautta yliopistolle, sama reitti takaisin, ja siirtyminen kampuksella luentosalista toiseen. Ruokakaupassakin tuli käytyä paljon useammin. Nyt sitten muistutellaan hartioiden ja lonkankoukistajien vetreyttämisestä, ja tarjoillaan käytännön ohjeita tähän. Helsingin yliopisto jopa lähettää päivittäin Unisportin tarjoamaa taukojumppaa live-striiminä.

Saunatuvassa ei voi kamalasti valita, mihin kameransa asettaa...

3. Kotijumppabuumi
Juoksemisen tukiharjoittelusta kotioloissa ei tullut loppujen lopuksi läheskään niin vaivalloista kuin pelkäsin. Erinäisten liikunta-alan toimijoiden reagointi kuntosalien sulkeutumiseen on ollut todella ihailtavaa: jumppastriimejä ja Youtube-kanavien kotijumppavideoita löytyy ihan varmasti jokaiseen makuun, ja usein tänä aikana otetaan todella hyvin huomioon myös se, että kotioloissa voi olla vähän tilaa ja vielä vähemmän välineitä.

Tänään kotijoogasimme äidin kanssa. Äidillä on kuulemma liian ruokkoamattomat varpaat kameralle.

2. Kiinnostus juoksuun ja ulkoliikuntaan
Juoksijoiden liikunta-arkeen poikkeustila ei tuonut sikäli järisyttävää muutosta, että lenkille pääsee vieläkin, kunhan juoksee yksin tai samassa taloudessa asuvien kanssa. Uskon ja toivon, ettei näin harvaanasutussa maassa koeta tarpeelliseksi asettaa ulkonaliikkumiskieltoa. Ilmeisesti uusiakin harrastajia on nyt löytänyt juoksun pariin, ja ylipäätään ulkoilu on nostanut arvoaan, kun sisätiloissa harrastaminen on katkolla. Tämä trendi saisi mielestäni jäädä pysyväksi, otetaan kaikki metsäterapia käyttöön!


1. Liikuntahetkien sujauttaminen osaksi kotipäivää
Moni ylempänä listatuista kohdista on osa suurempaa kehitystä, jossa liikunnasta on muotoutumassa kotona tai suoraan kotiovelta tapahtuva luonteva olemisen tapa, sen sijaan että suunnitelmallisesti ajoitettaisiin ja varusteltaisiin lähtö jonnekin erikseen harrastamaan. Tuntuu vähän siltä, että kunnosta huolehtimisen merkitys tuodaan entistä enemmän kaiken kansan ulottuville, sen sijaan että se olisi treenihullujen oma juttu, johon käytetään huomattava osa ajasta. Varmaan moni huomaa tässä kohtaa tarvitsevansa paitsi tauottamista kotitoimistoon, myös pääntyhjennystä, kun kanssa-asukkien kanssa "joutuu" viettämään entistäkin enemmän aikaa eikä arkeen saa tavalliseen malliin vaihtelua käymällä jossain. Ainakin haluaisin ikuisena optimistina ajatella, että voisimme oppia jotain tärkeää huolestuttavassakin tilanteessa. 

Kommentit