Harjoittelu Helsinki City Marathonille: viikko 2

Tämän viikon ohjelma oli hyvin tyypillinen esimerkki siitä, miltä treenirytmi näyttää kuudenteen viikkoon asti. Mitään ei tarvinnut tällä kertaa siirrellä toiselle päivälle, mutta korkeat lämpötilat olivat koko viikon erittäin varteenotettava asia. 

Maanantai:
30 minuutin kävely, 2,7 kilometriä
Tiistai: 30 minuutin rauhallinen lenkki, 3,3 kilometriä
Keskiviikko: Vajaan 40 minuutin/kolmen kilsan hyvin helteinen kävely sekä vähän uintia, enemmän vedessä leikkimistä siskontyttären kanssa kuin mikään urheilusuoritus
Torstai: Intervallilenkki – kolme minuuttia reipasta vauhtia 20 sekunnin palautuksilla, neljä toistoa. Yhteensä noin 25 minuuttia ja kolmisen kilometriä.
Perjantai: lepopäivä
Lauantai: "30 minuutin tehotreeni" Garminin jumppavalikoimasta ja pitkät venyttelyt
Sunnuntai: 1 h 45 min rauhallinen lenkki 10-minuuttisilla kävelytauoilla

Lisäksi venyttelyä jokaisen lenkki- ja jumppapäivän iltana ja lauantaina putkirullailua.

Viikolla juostut kilometrit: 18,6 sisältäen 5-10 minuutin jäähdyttelyt jokaisen lenkin loppuun


Mikä onnistui: 
Onnistuin keksimään jotain muuta kuin juoksua maanantaille, keskiviikolle ja lauantaille kuten ohjelma halusi, vaikka helle tarjosi haasteita. Puolituntinenkin kävely on tuntunut todella tukalalta, kun mökkitiellä ei juuri ole varjopaikkoja, eikä oikein hikistä jumppaakaan ole yksinkertaisesti jaksanut tehdä. Pystyn juuri ja juuri heräämään seitsemältä lenkille, mutta mikään muu harjoitus ei oikein houkuttele muuttamaan totuttua päivärytmiä...

Tämän ja edellisen viikon juoksukilometrivertailu myös näyttää, että kilsamäärä kasvoi varsin maltillisesti 16,9:stä 18,6:n. Kiinnitän tähän erityistä huomiota, koska varmasti yksi syy säärteni ärtymiseen keväällä oli se, että saatoin juosta jonain viikkona puolet enemmän kuin edellisellä. Siitä ei siis turhaan muistutella, että juoksukilometrejä pitää lisätä maltilla!

Avaimensäilytyskikka taskuttomille lenkeille


Mikä ärsytti: 
Täytyy myöntää, että olen ihan vähäsen inhonnut elämääni niinä hetkinä, kun herätyskello on kilahtanut seitsemältä soimaan. Olo tuntuu aina kamalan jäykältä suoraan sängystä, mutta jo ensimmäisen kilometrin taituttua on ollut jo oikein hyvä olo siitä, että tuli lähdettyä. 

Sen sijaan huomaan koko ajan selvemmin, että sykemittaristani se varsinainen sykkeen mittaus näyttää jatkuvasti omituisia lukuja. Torstain intervallilenkillä syke ei kellon mielestä kohonnut kertaakaan raskaisiin lukemiin, vaikka pumppuni itse oli kyllä täysin eri mieltä. Tänään pitkiksellä syke jumiutui tutuksi käyneellä tavalla 120:n paikkeille (mikä on minun tapauksessani hädin tuskin lämmittelytasoa) noin puoleksi tunniksi, minkä jälkeen se sitten pomppasikin isompiin numeroihin. Itse asiassa loppumatkasta hämmensi sitten se, että hölkötellessäni omasta mielestäni ihan rennolla "tätä voisi jatkaa pitkään" -fiiliksellä puuskuttamatta oli meno Garminin mielestä hyvinkin raskasta. Haluaisin vielä kovasti uskoa, että ongelma olisi väliaikainen eikä tässä tarvitsisi vaihtaa kelloa, joten kokeilen Garminin neuvosivuston ohjeiden mukaisesti vaihtaa kelloa seuraavilla lenkeillä toiselle puolelle rannetta ja vaikka toiseen ranteeseenkin. Onko kenelläkään muulla kokemusta näin isoista heitoista sykemittareiden kanssa? Toki puhutaan siitä, että rannesykemittauksen luotettavuuteen voivat vaikuttaa monet asiat, mutta aika monella tämä vaikuttaisi kuitenkin toimivan riittävän hyvin, jos olen oikein ymmärtänyt.

Sykelukemat torstain intervallilenkiltä olivat aivan hämmentävän matalat. 


Mikä oli uutta: 
Kokeilin Garminia vedessä, vaikka sen uintiprofiili onkin tarkoitettu allasuintiin eikä tullut juuri minkäänlaista matkaa uitua. Oli kuitenkin ihmeellistä nähdä, että kello tosiaankin jatkoi toimintaansa veden alla ja nappulat toimivat ihan normaalisti. 

En ollut oikeasti koskaan ennen huomannut, että Garmin Connectista löytyy juoksuohjelmien lisäksi valmiita treenejä niin aerobiseen, lihaskuntoon, pilatekseen kuin joogaankin, mutta nyt tuli kokeiltua 30-minuuttista lihaskuntoharjoitusta. Kaikki liikkeet pystyi jotenkin soveltamaan mökkiterassille, jossa oli käytössä ainoastaan yhdet käsipainot, kahvakuula ja jumppakuminauha. Nimitys "tehotreeni" osoittautui hieman harhaanjohtavaksi, koska tuntui siltä, että pidin enemmän taukoja kuin tein liikkeitä. Treeni nimittäin tuli suoraan kellostani ja tahditti jokaista liikettä kahdeksan toistoa ja kummallisen pitkät palautumiset välissä. Olinkin ajatellut, että jumppaaminen kellon mukana olisi kätevää, mutta harjoitus jäi sen verran valjuksi ja yksipuoliseksi, että taidan hakea jumppani jatkossakin muualta. 



Näin on helteisestä viikosta selvitty ja lenkitkin juostu! Ensi viikolla saa sitten ilmeisesti väistellä sateita, katsotaan kuinka hyvin se onnistuu. Kiinnostaa edelleen kuulla muiden juoksusuunnitelmista tänä kesänä, oli sitten tähtäimessä juoksutapahtumaa tai ei!

Kommentit