Ylikierroksia, erilaisia väsymyksiä ja himmailua

Mistä on vuoden 2021 tammikuu tehty? Omalla kohdallani kirjallisuushistorian tenttikirjoista, talvijuoksun opettelusta ja yksin kotona vietetystä ajasta. Kluuvin UniSportin työvuoroista ihan paikan päällä on tullut viikon suuri tapaus ja sitäkin erityisempää oli siskon perheen sekä vanhempien kanssa vietetty viikonlopun pätkä. 

Treenaan puolimaratonille tuttuun tapaan Garminin harjoitusohjelmalla, jonka kopioin vihkoon. Vihreällä merkityt kellonajat ovat työvuoroja, jotta osaan ottaa ne huomioon suunnitellessani lenkin tai ryhmäliikuntatunnin ajoitusta. 


Vaikka vietänkin aikaa nyt suurimmaksi osaksi kotona ja asun yksin joutumatta huolehtimaan kenenkään muun kuin itseni tarpeista, ei tekemisen puutteesta ole tarvinnut kärsiä. Siitä on pitänyt huolen kirjallisuushistorian kurssi, jonka opintopisteiden eteen täytyy lukea kymmenen kaunokirjallista teosta sekä kolme teoriakirjaa. Sivujen kääntely ja "sisäistä kaikki tämä" -vaihteelle käännetyt aivot täyttävät päivää niin suurissa määrin, että kuluneella viikolla on ilmennyt vaikeuksia rauhoittua nukkumaanmenoa kohti. En kutsu tätä stressiksi, koska en ole oikeasti tällä hetkellä huolissani mistään ja opiskelu etenee hyvin aikataulussa; aivot vain jäävät hyrräämään päälle opiskelumoodille enkä saa sitä sammutettua. Kolme yötä peräkkäin meni sillä tavalla, että tavoittelin sängyssä unta aivan selittämättömän virkeänä työntäyteisen päivän jälkeen, ja ai että kun se oli raivostuttavaa pitkään kestäneen hyvien unien jakson jälkeen. Jostain syystä jaksoin päivisinkin oikein pirteänä nukahtamisvaikeuksista huolimatta, vaikka yleensä jo yhden yön valvominen aiheuttaa koomaisen tilan, kuten kerroin viime postauksessani. Täytyi siis todeta, että kävin ylikierroksilla ja keho ei nyt vain tunnistanut levon tarvetta, vaikka se tuskin oli oikeasti hävinnyt mihinkään. 

Rentoutushetkien eskapismia.


Ylikierrosten dramaattista loppuunajautumista hidasti ehkä se, että samoihin aikoihin vasempaan pohkeeseeni ilmestyi kiusaksi aivan kammottava lihasjumi. Se tuntui kävellessäkin ja johtui varmaankin uusista nastalenkkareista, jotka ovat vielä totutteluvaiheessa. Siispä ryhdyin muutaman päivän tauolle juoksemisesta, putkirullailin hyvin tuloksin ja ajattelin, ettei varmaan muutenkaan olisi kannattanut harrastaa kovin raskasta liikuntaa yöunien jäädessä vähäisiksi. Tänään pohje on ollut kuitenkin hyväntuntuinen jopa kolmikerroksisen työpaikan rappusia ravatessa ja takana on yksi kunnollisesti nukuttu yö, joten eivät nämä harmit onneksi kestä ikuisesti. Huomenna pääsen aloittamaan puolimaratonin harjoitusohjelman hyvistä asemista ja onkin tällaisessa vähien tapahtumien korona-arjessa oikein mukavaa, että ohjelma sanelee taas ainakin liikunnat joka päivälle. 

Kirjallisuushistoriassa tulee välillä vastaan todella viihdyttäviä juonitiivistelmiä.


Omanlainen väsymyksen lajinsa on varmaankin tässä vaiheessa monille tuttu koronaväsymys. Itselläni se oli pahimmillaan marraskuussa ja sen jälkeen arki on pyörittänyt hyvin mukanaan, mutta turhautuminen tilanteeseen nosti taas hiukan päätään viimeisimmän koronainfotilaisuuden jälkeen. Piti valmistautua henkisesti menemään taas yksi kuukausi tähän samaan malliin etätöillä, kutistetuilla kuoroharjoituksilla ja ruuhkaisten paikkojen välttämisellä, ja ollakseni rehellinen täytyy sanoa, että ajatus hieman puudutti sen yhden illan ajan, kun asiaa mietiskelin. Uusi päivä uusine tehtävineen kuitenkin koittaa aina, ja tästä ajattelutavasta olen pitänyt kiinni koronatilanteessa. Haluan mieluummin kantaa vastuuni oleskelemalla täällä kotona kuin valittaa ympäri somea hukatun kolmekymppisnuoruuteni perään tai täyttää ravintoloita ja baareja täpötäyteen perjantai-iltaisin, kuten Helsingin Sanomissa juuri havainnoitiin. 

runDisneyn prinsessateemainen juoksuviikonloppu on välietappi HHM:n treenikaudella, ja sinne sai tulostaa itselleen näin söpöt juoksunumerolaput.


Esitän vielä viimeiseksi blogiyleisölle saman kysymyksen kuin Instagramissani: mitä voin kertoa teille huomenna alkavasta harjoitusohjelmastani kohti kesäkuun Helsinki Half Marathonia? Pidin kovasti viikoittaisten raporttien kirjoittamisesta Helsinki City Marathonin treenikaudellani, mutta en vastustaisi lainkaan, jos saisin ideoita toteuttaa treenien seuraamista jollakin erilaisella mallilla. Monet juoksuharjoitusohjelmat toimivat hyvin samantapaisella logiikalla, mutta mitä kiinnostavaa juuri minä voisin kertoa harjoittelustani? 

Kotini sisustus täydentyi oleellisesti ihanalla lukupesällä!


Pysykää terveinä, jaksakaa noudattaa rajoituksia ja pitäkää mielialastanne huolta!

Kommentit