Lenkkimusat ranteeseen: Garmin Forerunner 245 Music

Nyt näkee vihdoin päivänvalon ehkä blogihistoriani pisimpään luonnoksissa lojunut teksti: se paljon puhuttu Garmin-kelloarvio. Toisaalta, nyt pystyn ainakin kertomaan kellostani pitkän ja monipuolisen käyttökokemuksen perusteella. Sain tässä postauksessa arvioimani sporttikellon joululahjaksi vuonna 2019, kun halusin vaihtaa pois vanhasta Polaristani. 

Valitsin nykyisen kelloni malliksi Garmin Forerunner 245 Musicin pitkälti sen vuoksi, että se oli siihen aikaan markkinoiden harvoja juoksukelloja, johon sai myös ladattua musiikkia. Lisäksi kuulin kehuttavan siroa muotoilua, joka sopi hyvin kapeaankin ranteeseen; silloinen Polar M430 jätti paljon ilmaa ranteen ja kellon väliin ja tuntui raskaalta käyttää, ja monet muutkin markkinoiden juoksukellot olivat hyvin massiivisia miniranteeseeni. Kummallista, että valmistajilta kesti niin kauan tajuta, että massiivinen kello ei sovi kaikkiin ranteisiin. 

Arvioni nyt perustuu siis noin kahden ja puolen vuoden käyttökokemukseen ja olen ehtinyt kokeilla kellosta jos jonkinlaisia ominaisuuksia. Olen käyttänyt sitä juoksun ja kävelyn lisäksi ryhmäliikunnassa, kuntosaliharjoittelussa ja muutaman kerran sisäpyöräilyssä. Joogaa ja pilatestakin on tullut kokeiltua kello kädessä. Olen todennut kellon luvatusti vedenkestäväksi, mutta en ole käyttänyt sitä varsinaisesti uintisuorituksessa. Näillä perusteilla arvioin Garmin-kelloani muutamasta eri näkökulmasta, joihin lähdetään seuraavaksi. 

Forerunner 245 -mallista on olemassa kaksi versiota, joista toiseen pystyy myös lataamaan musiikkia. Muuta eroa näiden kahden välillä ei ole, joten Forerunner 245 ja Forerunner 245 Music ovat muun kuin musiikin soittamisen osalta sama asia. 

Kello tarjoaa päivittäistä dataa mm. aktiivisuustasosta, askelmäärästä ja kulutetuista kaloreista.

Ulkonäkö, istuvuus ja käytännön ominaisuudet

Kuten tuli jo todettua, Garmin Forerunner 245 Music istuu hyvin myös pienempään ranteeseen. Rannehihnassa on runsaasti säätövaraa ja sen pystyy vaihtamaan. Nyt sirompia urheilukelloja on tullut markkinoille enemmän, mutta vielä muutama vuosi sitten tämä malli erottui muotoilunsa vuoksi edukseen.

Forerunner 245:ssä on ihan oikeat nappulat kellotaulun sivussa, mikä on mielestäni hyvä asia; omasta mielestäni kosketusnäyttö ei ole lainkaan käytännöllinen urheilukäytössä, kun ulkona saattaa sataa ja kädet voivat olla hikiset, mikä sekoittaa ainakin kännykässä kosketusnäytön perusteellisesti.

Kellon aloitusnäytön saa muokattua mieleisekseen useista eri näkymistä ja värivaihtoehdoista. Itse haluan nähdä kellosta helposti digitaalisen kellonajan, päivämäärän, akun lataustason ja askelmäärän. Kellon voi pestä huoletta vedellä ja tiskiaineella. Akku kestää pitkään ja latautuu nopeasti; jos huomaa vasta lenkille lähtöä suunnitellessaan, että latinki on lopuillaan, kello ehtii ladata riittävästi jopa siinä ajassa, kun kiskoo lenkkivaatteet päälleen. Tavallisilla harjoituslenkeillä akku kuluu tuskin lainkaan, vaikka pitäisi GPS:ää ja musiikkia päällä; kuuteen tuntiin venynyttä maraton-suoritustani kellon akku ei ihan jaksanut loppuun asti, mutta en kylläkään muista, oliko akku aivan sadassa prosentissa juoksua aloittaessani. Joka tapauksessa, peruslenkeillä akun kestosta ei tarvitse murehtia silloinkaan, vaikka GPS ja musiikki olisivat yhtä aikaa päällä. 

Connect-sovelluksen kalenterinäkymä, jonne voi kätevästi mm. ajoitta harjoituksia.

Juoksukellona

Koko Garminin Forerunner-sarja on suunniteltu ensisijaisesti juoksua varten, niin myös Forerunner 245. Näin ollen se varmasti jättää jotain toivomisen varaa triathlonisteille tai muille monilajiurheilijoille, mutta muitakin lajeja kuin juoksua pystyy kyllä tällä kellolla harrastamaan. 

Juoksijan kannalta ensisijaiset tiedot eli sykkeen, ajan ja matkan mittaus sekä kierrosten laskeminen toimivat mutkattomasti ja näkyvät kellotaululla selkeästi harjoituksen aikana. Kokeneemmille ja vakavammin treenaaville juoksijoille on tarjolla harjoituksen jälkeen mobiilisovelluksen puolella myös kaikenlaista dataa, josta tällainen peruskuntoilija ei ymmärrä mitään. Harjoitusnäytöt voi myös täysin säätää mieleisikseen niin, että näkee harjoituksen aikana juuri itseään kiinnostavat tiedot. GPS on riittävän tarkka ja yhdistyy helposti. Yksi kellon ominaisuus harjoitusten aikana, josta en pidä, on harjoituksen tehon arviointi. Itselläni se näyttää usein jotakin miinusmerkkistä, mikä on epämotivoivaa. Tämänkin hälytyksen saisi varmasti jostakin asetuksista pois päältä. Sen sijaan juoksu/kävelyintervallien hälytys on muun muassa itselleni hyödyllinen ominaisuus. 

Kelloon on helppo luoda sovelluksen kautta omia juoksuharjoituksia ja hälytykset voi säätää kuten haluaa, esim. haluaako sykealueella pysymisestä äänipalautetta vai ei. Olen kokeillut myös Garmin Connectin valmiita harjoitusohjelmia, jolloin harjoitukset siirtyivät automaattisesti kelloon. 

Sykealueet voi kelloon säätää itse muutamaan eri kriteeriin perustuen, esimerkiksi maksimisykkeen tai anaerobisen kynnyksen perusteella laskien. Itse olen säätänyt sykealueet manuaalisesti äskettäin tekemäni tasotestin perusteella. Olen päätynyt käyttämään sykkeen mittauksessa erillistä sykevyötä sen sijaan, että luottaisin pelkkään rannesykemittaukseen, mistä kerron lisää toisessa postauksessa. Tiivistetysti sanon nyt, että rannesykemittaus ei minun nähdäkseni ole tässä laitteessa mitenkään luokattoman huono, mutta siinä on puutteensa ja varsinkin ranteen kapeus voi todistetusti vaikuttaa sykemittauksen tarkkuuteen.

Suorituksen jälkeen pääsee tarkastelemaan monenlaista dataa, josta osa tulee kelloon, mutta suurin osa Garmin Connect -sovellukseen. Tällaiselle harrastelijajuoksijalle kello kerää aika paljon ylimääräistä dataa, jota ei tule katseltua, mutta toisaalta Connectin näkymät on järjestelty niin, että sieltä pystyy helposti poimimaan itseään kiinnostavat tiedot. Sovellus esimerkiksi arvioi kunkin suorituksen aerobista ja anaerobista vaikutusta ja nyt kun omat lenkkini ovat suurelta osin juoksu-kävelyä tietyllä sykealueella pysytellen, pidän erityisen paljon sovelluksen juoksu/kävely -käyrästä. Tämä on tullut jonkin uuden päivityksen myötä, koska aikaisemmin tuollaista ei näkynyt. Nyt on kuitenkin hienoa päästä näkemään konkreettisesti, kuinka juoksun osuus omilla lenkeillä on kasvanut vähitellen.

Toinen ominaisuus, joka toimii mielestäni erittäin hyvin Forerunnerissa, on reittikartat. Lenkin voi reitittää Garmin Connectin selainversiossa ja siirtää reitin kelloon. Tällöin lenkille lähtiessä kello ohjaa jokaisen käännöksen niin, ettei tarvitse uutta reittiä kokeillessa juosta nenä kiinni kännykän kartassa. Tämä ominaisuus on todella rauhoittanut kaltaiseni kroonisen eksyjän mieltä ja olen juossut mm. kokonaisen omatoimipuolimaratonin täysin vierailla reiteillä luottaen pelkästään kellon ohjeistukseen. Pääsin myös takaisin kotiin.  

Juoksijan kannalta hyödyllinen ominaisuus on myös se, että sovelluksesta voi seurata, montako kilometriä tietyillä lenkkareilla on juostu. Tämä voi auttaa päättämään, milloin on aika päästää juoksulenkkarit eläkkeelle. 

Jokaisen harjoituksen jälkeen kello arvioi harjoittelutehoa ja palautumiseen vaadittavaa aikaa. Usein nämä tuntuvat sopivan omien olotilojeni kanssa ihan hyvin yhteen, mutta en tuijottele näitä pakkomielteisesti, varsinkaan nyt kun seuraan omiin tarpeisiini tehtyä harjoitteluohjelmaa. Nähtävissä on myös aika-arviot vitosen, kympin, puolimaratonin ja maratonin suorituksille, mikä on ihan mielenkiintoista, mutta ei varsinaisesti ohjaa tekemistäni. 

Lenkkarien kilsaseuranta

Muissa lajeissa

Juoksun lisäksi Forerunner 245:stä löytyy harjoitteluprofiilit mm. voimaharjoitteluun, joogaan, uintiin, pilatekseen sekä sisä- ja ulkopyöräilyyn. Luonnollisesti myös kävelyyn ja mattojuoksuun tarkoitetut harjoitustilat löytyvät listalta. Suosikkilajien listaa voi säätää mieleisekseen niin, että sieltä löytyy helposti kaikki tarpeellinen. 

Käytän Forerunneria säännöllisesti voimaharjoitteluun, mutta enemmänkin harjoituksen kokonaiskeston, sarjojen määrän ja sarjojen välisen palautumisajan mittaamiseen kuin toistojen laskemiseen. Ei nimittäin kannata luottaa siihen, että kello laskee toistot puolestasi. Erityisesti tämä pätee jalkaliikkeisiin, joiden kulusta kellolla ei ole hajuakaan, kun toistojen laskemisen mekaniikka perustuu käsittääkseni käden liikkeestä saatuun informaatioon. Säännöllisestä joogaharrastuksestani huolimatta minua ei kiinnosta pätkääkään pitää Garminia päällä joogan aikana, mistä aion kirjoittaa pian erillisen postauksen. 

Garminiin pystyy luomaan itse uuden lajiprofiilin, jos mikään olemassa olevista ei ihan vastaa tarpeita. Olen itse tehnyt "Jumppa" -nimisen harjoitustilan sellaisille ryhmäliikuntatunneille, jotka eivät mene "Cardio" -luokituksen puolelle vaan ovat voima- tai kehonhuoltopainotteisimpia. Harjoitusprofiilin luominen on helppoa ja siihen saa näkymään harjoituksen aikana juuri ne tiedot, mitkä haluaa nähdä.

Tältä näyttää osa juoksuharjoituksen datasta.

Muut kuin liikuntaan liittyvät mittaukset

Harjoitusdatan lisäksi Forerunner 245 mittaa kaikenlaisia asioita ja elintoimintoja, joista osaan ei omasta mielestäni kannata ihan liiaksi kiinnittää. huomiota. Rannesykemittauksen mahdollistama jatkuva sykemittaus, myös treenien ulkopuolella, voi olla kyllä siinä mielessä hyödyllinen, että usein esimerkiksi sairastumista edeltää leposykkeen kohoaminen, tai muutokset sykkeessä voivat kertoa vaikkapa stressistä. Samoin veden juontia voi olla syytä seurata, jos liikkuminen kuluttaa paljon nesteitä. 

Garminilla on tässä ja joissakin muissa kellomalleissaan mittaus nimeltään Body Battery, joka käsittääkseni mittaa jotenkin yleistä energiatasoa ja kuinka valmis keho on liikkumaan. Body Batteryn käyrä esimerkiksi nousee reippaasti hyvistä yöunista, laskee reilusti jos päivään sisältyy paljon rasitusta tai stressiä, ja saattaa huomauttaa aamulla, että nyt ei ole hyvä päivä tehdä raskasta liikuntasuoritusta. Body Batteryn lukemat ovat pääsääntöisesti vastanneet yllättävänkin hyvin omaa olotilaani, mutta en lähtisi tuijottamaan sitä täysin sokeana omalle keholleni. Unen mittaukseen en tässä laitteessa henkilökohtaisesti luota pätkääkään, koska se on joskus väittänyt minun olleen unessa, kun aivan varmasti lojuin hereillä sohvalla. Se usein myös laskee uneksi sängyssä hereillä vietetyt tunnit. 

Mainitsen vielä tämän väliotsikon alla, että Forerunner 245 voi vastaanottaa viestejä suoraan kelloon ja synkronoida mahdollisesti jotenkin muuten kännykän kanssa, mutta näistä ominaisuuksista en osaa sanoa mitään, koska en missään nimessä halua viestejä kellon näytölle. Olen kännykän ilmoituksissa kiinni ihan tarpeeksi muutenkin eikä minua kiinnosta tietää lenkin aikana, jos satun saamaan jonkin viestin. 

Musiikki- ja podcast-listaus kellossa.

Musiikki 

Forerunner 245 Musicissa on tallennustilaa noin 500 musiikkikappaleelle. Itselläni yläraja ei ole vielä paukkunut, vaikka tykkään pitää runsasta valikoimaa eri lenkkisoittolistoja ja olen tallentanut myös useita podcast-jaksoja kelloon. Kello tukee erityisesti Spotifyta ja muutamaa muuta, Suomessa vähemmän tunnettua musiikkipalvelua; myös Apple Musicista pystyy siirtämään musiikkia kelloon, mutta se on käsittääkseni monimutkaisempi prosessi. Käyttökokemukseni perusteella Spotify ja 245 Music pelaavat erinomaisen hyvin yhteen.

Mikä idea siinä sitten on, että musiikkia pystyy tallentamaan juoksukelloon? Ehkä merkittävin hyöty tässä on omasta mielestäni se, että kännykän akkua säästyy reilusti, kun musiikkia ei tarvitse soittaa siitä. Silloinkin, kun otan kännykän mukaan lenkille turvallisuussyistä tai pystyäkseni uudella reitillä lukemaan karttaa, on erittäin hyvä voida soittaa musiikkinsa kellosta. Kellon akku nimittäin kestää todella hyvin silloinkin, kun musiikintoisto on käytössä. Lisäksi tietysti kännykän voi jättää kotiin, ellei koe tarvitsevansa sitä mukaan. 

Lenkkimusiikki tai podcastien kuuntelu on itselleni hyvin tärkeä osa juoksuharrastusta. Kuten mainitsin aiemmin, tulin valinneeksi tämän tietyn kellomallin pitkälti siksi, että musiikintallennusmahdollisuus kiinnosti minua. Tämä ominaisuus on vakuuttanut minut jopa siinä määrin, että jos vielä joskus joudun ostamaan nykyisen Forerunnerin tilalle uuden kellon, valitsen silloinkin niiden mallien joukosta, joista tämä toiminto löytyy. 

Musiikinkuuntelutila. Lenkillä musiikkia pystyy tietenkin säätelemään myös kuulokkeista.

Käyttöjärjestelmä Garmin Connect

Jotakin positiivista Garmin Connect -käyttöjärjestelmästä kertonee se, että sain tehtyä tarpeelliset asennukset ja käyttöönoton kiemurat heti saatuani kellon kätösiini jouluaattona eikä minun tarvinnut pilata kenenkään perheenjäseneni joulunviettoa elektroniikkaan liittyvällä turhautumisella. Garmin Connectin käyttö tuntui alusta asti loogiselta siitäkin huolimatta, että olin aiemmin käyttänyt Polar Flow'ta. 

Päällimmäinen muistikuva Polar Flow'sta verrattuna Garmin Connectiin on näin vuosien vierähdettyä se, että Garminin kanssa jotkut sellaiset asiat säädetään suoraan kellosta, mitkä Polarissa löytyvät kännykkäsovelluksen puolelta. Polarilla on omat harjoitteluprofiilit esimerkiksi eri Les Mills -lajeille, mitä Garminilta ei löydy, mutta tämä ei ole itselleni kovin tärkeää. Kaikenlaista dataa tulee Connectiin hyvin paljon, mutta ne on järjestelty siten, että on helppo suodattaa itseään kiinnostavat tiedot. 

Harjoituksen suunnittelu Connect-sovelluksessa.

Kenelle suosittelen? 

Olen itse käyttänyt urheilukelloa aina ensisijaisesti juoksuun, joten en osaa sanoa omasta kokemuksesta, kuinka hyvin tai huonosti Forerunner 245 palvelisi muunlaista urheilua painottavalla käyttäjällä. Garmin itse kuitenkin markkinoi koko Forerunner-mallistoaan nimenomaan juoksijoiden kelloina ja triathlonistit tai muut monilajiurheilijat näyttäisivät suosivan muita malleja. Forerunner 245:n ominaisuuksissa on panostettu ehdottomasti juoksusuoritusten mittaamiseen ja muiden lajien harjoitteluprofiilit tulevat vähän siinä sivussa. Juoksijoiden joukosta Forerunner 245 palvelee ehkä parhaiten jonkinlaista keskikastia – heitä, jotka ovat päässeet kunnolla harrastuksen makuun ja ovat kiinnostuneet kohtuullisesta määrästä harjoitteludataa, mutta eivät vaadi kuitenkaan ihan kaikkea markkinoilla olevaa hifistelyä. 

Voin ehdottomasti suositella Forerunner 245 Musicia intohmoisille lenkkimusiikin (tai podcastien) kuuntelijoille. Erityisen hyvin musiikintallennusominaisuus toimii Spotifyn käyttäjälle – myös Deezer ja Amazon Music kuuluvat tuettuihin ohjelmistoihin, mutta ne ovat vähemmän suosittuja Suomessa ainakin oman kokemukseni perusteella.

Forerunner 245:n akun kesto on siinä määrin rajallinen, että kovin paljon maratonia pidemmille matkoille sillä ei kannata lähteä. Toki akku kestää hieman pidempään, ellei kuuntele musiikkia. Kuuden tunnin maratoonarilla akun riittävyys on epävarma, mikäli haluaa kuunnella musiikkia raskaan juoksun lomassa.

Kapeille ranteille Forerunner 245 on hyvä vaihtoehto, sillä kellotaulu ei ole järkyttävän suuri ja rannehihnassa on riittävästi säätövaraa. Kello on myös ainakin minun makuuni tarpeeksi kevyt, ettei sen olemassaoloon tarvitse kiinnittää tarpeetonta huomiota edes liikuntasuorituksen aikana. Todistettavasti pysyy hyvin kädessä myös Bodycombatin nyrkkeilysarjoissa.

Jos tunnistaa itsessään taipumuksen suhtautua pakkomielteisesti laitteen antamaan dataan, kannattaa harkita tarkkaan näin runsaasti informaatiota ja kaikenlaisia päivittäisiäkin mittauksia tarjoavan kellon hankintaa. Omia tuntemuksia ei kannata koskaan sivuuttaa siksi, että kello sanoo jotakin stressitasoistasi.

Vielä lopuksi

Tämän postauksen ajoitus on sikäli mielenkiintoinen, että Garmin julkaisi äskettäin uusimmat kellomallinsa. Näiden joukossa on ainakin Forerunner 255, joka vaikuttaisi olevan paranneltu versio 245:stä. En aio itse vaihtaa tästä nykyisestä kellostani pois ennen kuin se hajoaa ja silloinkin tutustun tarkkaan sen hetken tarjontaan enkä välttämättä osta uusinta saatavilla olevaa mallia. Musiikintallennusta näyttää kuitenkin olevan tarjolla Garminin kelloissa tulevaisuudessakin, mikä on omasta näkökulmastani erittäin hyvä asia. 

Käytätkö sporttikelloa ja onko sinulla suosikkimerkkiä tai -mallia? Kiinnostuitko tämän postauksen perusteella Forerunner 245:stä tai ylipäätään musiikkia tallentavista kelloista?