It's done. Sormus on tuhottu.

Tuttuun tapaan jaan linkin kaikkiin tämän LOTR-haasteen tunnisteella merkittyihin aiempiin teksteihin siltä varalta, ettei joku tiedä, mistä tässä Taru Sormusten herrasta -höpinässä oikein on kyse!

14. päivä kesäkuuta oli kesän ensimmäinen helteinen lenkkipäivä. Se olikin asiaankuuluvaa, sillä olin tuhoamassa Valtasormusta virtuaalisessa Keski-Maassa. Matkaa maaliin oli enää reilut kuusi kilometriä, joten päätin lämpötiloja uhmaten tehdä treeniohjelmaani kuuluvan puolituntisen juoksun perään sen mittaisen pätkän kävelyä, että tämä haaste tulisi valmiiksi. Melko tarkkaan Pohjois-Haagan juna-aseman viereisen junasillan alla tehtävä oli suoritettu. Lähdin virtuaalisesta Konnusta The Conqueror -haastesarjan matkassa 2. päivä syyskuuta viime vuonna ja vietin lopulta Frodon ja Samin reitillä noin yhdeksän ja puoli kuukautta. Mordor-osuuden kanssa pakersin viimeiset neljä kuukautta. 

Tältä näytti koko Mordor-haasteen kartta monine mutkineen.

Ajatella, että haasteen alkupuolella oli vielä näin talvista! Siilinkarille pystyi kävelemään Näsijärven jäätä pitkin.

Vastapainona keväistä Kölniä.

Viiden haasteen sarjan viimeinen osa Mordorissa oli vähintään yhtä pitkän tuntuinen kuin mitä 454 kilometrin lukema antaisi ymmärtää. Aloitin tämän viimeisen etapin jo aikoja sitten 13. helmikuuta, joten vuodenaika on ehtinyt vaihtua pariinkin kertaan. Mordor-kilometrit kerääntyivät suurimmaksi osaksi tuttuun tapaan juoksu- ja kävelylenkeistä. Tavoitevauhdista oli nyt helppo pitää kiinni, koska aloitin maaliskuussa juoksutreenin toden teolla ja ohjelmaan kuuluu lähes koko treeniohjelman ajan kolme juoksulenkkiä ja yksi pitkä kävely viikkoon. Treenilenkkien lisäksi kilsoja karttui muun muassa Helsinki-päivänä kaupungilla kuljeskellen sekä ystävien kanssa Suomenlinnassa. Joku oli jo aiemmin intoillut Conqueror-haasteita tekevien Facebook-ryhmässä, että Suomenlinnassa on ihan hobitinkolojen näköisiä hassuja mäennyppylöitä ovineen!

"Juoksunumeroni" Mordorissa.

Osgiliath, yksi kaupungeista kuvitteellisen reitin varrella. 

Mordorin-matkan loppuvaiheilla, kiivetessäni jo ylös Tuomiovuoren rinteitä, lisäsin myös ihan uuden lajin tähän haasteeseen. Tai no, uusvanhan lajin lapsuudestani: ratsastuksen. Saattoi hyvinkin olla, että ajatus seuraavasta Conqueror-haasteesta Rohanissa inspiroi minut viimeinkin palaamaan lapsuuden rakkaan harrastuksen pariin. Rohan on nimittäin Tolkienin Keski-Maahan luoma valtakunta, jonka asukkaat tunnetaan erityisesti ratsastustaidostaan ja jossa myös Aragorn ratsastaa suurimman osan matkastaan. Ratsastin noin seitsemän kilometriä vielä tehdessäni Mordor-haastetta, valmistautuen kokonaisen viikonlopun ratsastuksiin virtuaali-Rohanissa. Kerron ratsastusviikonlopustani lisää tulevassa postauksessa. 

Ensimmäinen ratsuni ratsastustauon tällä puolen oli mahdottoman kiltti islanninhevonen Grani.

Sormus mukana matkalla Tuomiorotkoon.

Maali!

Tätä kirjoittaessani olen jo yli puolessavälissä Rohan-haastetta, jossa seurataan Aragornin matkaa Saattueen hajoamispaikalta Rohanin maiden poikki Helmin Syvänteelle. Rohan on ensimmäinen haaste kolmen sarjassa, ja tämän Return of the King -kokonaisuuden kanssa saan kulumaan ainakin suurimman osan kesästä. Päivitys Keski-Maasta oli tällä kertaa lyhyt, mutta jatkoa seuraa! Sitä ennen taitaa kuitenkin tulla ehkä parikin kirjoitusta hevosiin liittyen.