Juoksusta on niin kivaa höpistä

Otetaanpas tähän kahden harjoittelublokin väliin oikein pitkät höpinät ihan vain juoksuharrastukseni tämänhetkisestä tilasta sekä tähän harrastukseen liityvistä suunnitelmista, niin konkreettisista kuin vielä haaveen tasolla olevistakin. 

Lyhyt kertaus siitä, mitä olen ehtinyt tähän mennessä juoksennella vuonna 2026. Sain kunnolla tuulta purjeisiin juoksuväsymyksestä nousemiseen, kun The Running Channel Club laittoi liikkeelle Pledge A PB -haasteen, jonka innoittamana osallistuin Kalevalan päivänä ensimmäistä kertaa Helsinki Central Park Runille ja suunnitelman/toiveen mukaisesti alitin viidellä sekunnilla 33 minuuttia viiden kilometrin matkalla. Itsensä voittaminen tuntui erityisen mainiolta, kun harjoittelun tiellä oli kahdeksan viikon harjoittelun aikana sekä flunssa että kantapään kipu. 

Välikauden melkein kaikki mahdolliset alustavaihtoehdot yhdessä kuvassa. Vuodenaika vaihtuu nyt rytinällä ja toivon, että juoksureitit sulaisivat kauttaaltaan pian!

Koska minä olen minä, tämän vuoden juoksusuunnitelmat ovat lähes absoluuttisen selvät jo moneksi kuukaudeksi eteenpäin ja treenipläni on valmiina Runna-sovelluksessa. Vuoden päätavoitteeni on toista vuotta peräkkäin maraton Helsinki Marathonilla elokuun 22. päivänä, mutta tällä kertaa toivoisin tietysti hieman nopeampaa aikaa, kun maraton ei ole enää uppo-outo asia. Ensimmäinen maratonini kesti vähän yli viisi ja puoli tuntia, joten siitä ei luulisi olevan mahdotonta ponnistaa hieman nopeammalle vaihteelle.

Harjoitteluohjelmani maratonille on kuitenkin nyt jo alkanut ja on 25 viikon mittainen, joten pitkää kautta on syytä olla piristämässä pari välitavoitetta. Juoksen Helsinki Marathonin lisäksi Helsinki10:n huhtikuussa ja Helsinki Half Marathonin kesäkuussa, koska niistä muodostuu niin nätti, nousujohteinen juoksutapahtumien trilogia kevät-kesäkaudelle. Ajattelin juosta nämä molemmat välietapit myös melko tavoitteellisesti, pyrkien parantamaan aikaa sekä kympillä että puolimaratonilla; jälleen kerran kun lähtötaso on niin matalalla, en usko molempien matkojen nopeuttamisen olevan kovin kohtuuton pyrkimys. 

Tässä on hyvä juoksupätkä lähistöltä!

Olin jo ehtinyt myös ilmoittautua Helsinki City Halfille, kun kävi ilmi, että saisin sen ujutettua osaksi uutta ja mielestäni varsin hienoa ilmiötä, nimittäin suomalaista kuuden puolimaratonin sarjaa. Finnish Halfsin ideana on juosta tietyt kuusi puolimaratonia ympäri maata missä tahansa järjestyksessä, mutta kolmen vuoden sisällä, ja Helsinki City Half (entinen Helsinki City Run) on näistä yksi. Aloitan siis Finnish Halfsien keräilyn toukokuussa, mutta enempää en aio tätä sarjaa työstää tämän vuoden aikana, kun maratonsuunnitelmat on jo tehtynä enkä halua tunkea juoksukalenteriin liikaa tapahtumia. En aio myöskään juosta Helsinki City Halfia kovin tavoitteellisesti, vaan lähinnä pitkänä harjoituslenkkinä, jossa on ylimääräisenä bonuksena valmis reitti ja juomapisteet. 

Ehkä onnistuneesta Central Park Runista johtuen juoksutapahtumakuume on tällä hetkellä aika vakavassa tilassa, myös lyhyemmille matkoille, jotka minun tapauksessani tarkoittavat vitosta ja kymppiä. Maratonit ja niiden puolikkaat tulevat edelleen olemaan pääasiallisia juoksutavoitteitani, mutta lyhyemmät matkat ovat myös ihan hauskoja sopiviin väleihin, kun niistä selviää hieman vähemmällä vaivalla kaikin puolin. Mihinkään rataspurteille minulla ei ole kuitenkaan kiinnostusta. 

Harkitsen aina todella tarkkaan tavaroiden ostamista, mutta The Running Channelia minun on pakko fanittaa myös heidän "merchinsä" voimalla. Kuva on sikäli autenttinen otos juoksijan elämästä, että tukka on suoraan lenkijälkeisen suihkun jäljiltä.

Rupesin tässä nimittäin miettimään potentiaalista juoksutekemistä myös syksylle, vaikkei sellaisten suunnitelmien kanssa olekaan vielä minkään sortin kiire. Syksyolot iskivät viime syksynä lujaa ja väsähdin koko liikunnan harrastamiseen, mikä ei ole minulle ollenkaan normaalia. Alan kallistua sille kannalle, että sen sijaan että pakottaisin itseni olemaan vähemmällä juoksemisella loppuvuoden, pitäisikö ottaa mukava kymppi vielä vuoden viimeiseksi tavoitteeksi? 

Paita oli oma palkintoni uudesta viiden kilometrin ennätyksestä. Se oli lyhyydestään huolimatta todella raskas juoksu!

Tarjolla olisi parikin mukaviksi tietämääni Runner's High'n tapahtumaa lokakuussa, nimittäin Helsinki Halloween Run ja Haaga Run. Jälkimmäiselle on onnellisena haagalaisena jopa pakko mennä, kun kyseinen tapahtuma viettää tänä vuonna 10-vuotissynttäreitään, ja vieläpä 10.10. Halloween Run olisi muuten vain piristävä keskellä typerintä syksyä. Molemmissa tapahtumissa on tarjolla vitosen ja kympin matkat, joten niistä saisi aikaan varmasti jonkinsortin sopivan yhdistelmän maratoninjälkeiseen loppuvuoteen. Vielä ei ole kuitenkaan mikään kiire päättää ja ilmoittautua; edes minulla, joka naurettavan paljon tykkään etukäteen suunnittelemisesta. 

Tämän juoksukauden jälkeen seuraavat kaksi vuotta rakentelen sitten juoksukalenterin ihan täysin loppujen viiden Finnish Halfsin ehdoilla ja joku maraton joko mahtuu tai ei mahdu sinne sekaan. Helsinki City Halfin lisäksi Finnish Halfs -sarjaan kuuluvat Espoo Rantapuolikas, Paavo Nurmi -puolimaraton, Finlandia-puolimaraton, Tampere Juoksee -puolimaraton ja Forssan Suvi-illan puolimaraton. 


Saattaa olla täysin perusteltua sanoa, että meikäläinen menee aivan liian helposti kaikenlaisten "haasteiden" ja "sarjojen" ja "keräilyn" imuun. Näin vitosen ennätyshaasteen The Running Channel Clubissa – ilmoittauduin mukaan heti, kun löysin lappujuoksun sopivalta päivältä. Näin Finnish Halfsin mainoksen Facebookissa – ilmoittauduin mukaan vuorokauden sisällä. Nyt silmääni on osunut uutinen uudesta eurooppalaisten maratonien sarjasta, niin arvaatteko, mitä päässäni liikkuu?


Youtube-videon pysäytyskuvassa kaikki European Marathon Classics -sarjan kahdeksan maratonia.

Keräilyvimmani ei tule koskaan ulottumaan kuuluisiin Abbott World Majors -maratoneihin, siitä olen aivan varma. Suurin osa niistä on aivan liian kaukana ja vaatii pelkästään lähtöviivalle pääsemisen eteen joko satumaisen tuurin arvonnassa, vaivannäön sopivan hyväntekeväisyysjärjestön löytämiseksi tai niin nopean maratonajan, että sellainen ei tule koskaan olemaan tavoitteissani. Sen sijaan tämä uusi eurooppalaisten maratonien sarja on mielestäni aivan fantastinen idea: huomattavasti tavoitettavampi mahdollisuus tutustua maratonjuoksun kautta hienoihin kaupunkeihin ja kulttuuriin sekä edistää eurooppalaista yhtenäisyyttä maratonskenessä. Oikeasti rakastan tätä ideaa. 

Ennen kuin alkaisin edes ajatella ulkomailla maratoonausta, haluaisin kuitenkin saavuttaa nelosella alkavan maratonajan täällä koti-Suomessa. Ei siis neljän tunnin alitusta, vaan nelosella alkavan ajan. Sellainen on mielestäni turvallinen puskuri sieltä ihan maratonlauman häntäpäästä; haluan tietää pystyväni juoksemaan maratonin melko varmasti melko kohtalaisella vauhdilla ennen kuin lähden lisäämään yhtälöön ulkomaanmatkaa ja siihen liittyviä epävarmuustekijöitä. Sellainen välitavoite on siis vielä listalla ennen kuin pystyn hurahtamaan totaalisesti eurooppalaisiin maratoneihin... Ja vaikka saisin sen nelosella alkavan ajan tänä vuonna Helsinki Marathonilta, ovat Finnish Halfsit tosiaan prioriteettilistalla ensin, koska niiden suorittamiseen on aikaraja, toisin kuin European Marathon Classicsien keräilyssä.


The Running Channelin sivustolta kuva sarjan mitalista, jonka saa, kun on kerännyt viisi magneettia eri kaupunkien maratoneilta ja tietysti myös juossut ne. 

Koska olen pöljä, teen nyt kuitenkin hypoteettisen listan siitä, mitkä viisi noista kahdeksasta sarjaan kuuluvasta maratonista haluaisin ehkä keräillä tuohon kuvassa näkyvään mitaliin. Sen saa tosiaan jo viidellä maratonilla kahdeksasta. 

  • Wien, jossa en ole koskaan käynyt, mutta johon olen jostain syystä täysin ihastunut ja aion joka tapauksessa tehdä joskus matkan Wieniin ja Salzburgiin. Wienin maratoonaajille järjestetään myös ihan oma Wienin filharmonikoiden soittama konsertti, joten tietysti se kutsuu klassisen musiikin intoilijaa.
  • Lontoo, usean vierailun perusteella nyt jo yksi lempikaupungeistani, jonka nimikkomaratonin henki on legendaarisen kuuluisa. Ihmettelen kuitenkin hieman sen mukanaoloa tässä sarjassa sikäli, että Lontoon maraton kuuluu jo Abbott World Majorseihin ja sinne on kuuluisan vaikeaa päästä, koska arpaonni suosii vain murto-osaa pyrkijöistä. 
  • Kööpenhamina olisi hieno kaupunki lähellä ja haluaisin suosia pohjoismaista. 
  • Frankfurt on tuttu vain läpikulkumatkalta Kölniin ja se tulee mieleeni ihan vain siksi, että voisin testata siellä saksan kielitaitoani. 
  • Madrid menee myös kuvioon mukaan, jos keräilen maratoneja olemassaolevan kielitaitoni perusteella, vaikken puhukaan kovin paljoa espanjaa.
Näiden lisäksi sarjaan kuuluvat Lissabonin, Varsovan ja Rooman maratonit. Nekin kaupungit olisi varmasti hienoa nähdä maratonmatkailun merkeissä. 

No niin, ehkä nyt on suurimmat rakkaan juoksuharrastuksen intoilupöhinät purettu tähän tekstiin ja voin seuraavaksi kirjoittaa jotakin kunnolliseen aiheeseen rajautuvaa, kuten kootut ajatukseni 75 HARD -haasteen valmiiksi saamisesta. Teen sen Top 10 -listan muodossa, joten Top 10 ilmestyy ensi viikolla vasta saatuani haasteen loppuun asti eikä tiistaina 10. päivänä. 

Jos lähtisit keräilemään European Marathon Classics -maratoneja, mitkä viisi olisivat listallasi? Entä kiinnostaako Finnish Halfs yhtään? 

Kommentit