Top 10 joulunaikaan kuuluvaa asiaa

Varoitus: minä olen jouluihminen. Selviän inhokkivuodenaikani eli loka- ja marraskuun yli suurelta osin ajattelemalla sitä, että kohta on joulukuu ja silloin alkaa joulun valmistelu. Monet valittavat joulun olevan nykyään vain kaupallista tuputtamista enkä väitä, etteikö tämäkin elementti olisi olemassa, mutta itse pyrin keskittymään joulua odotellessa aika paljon muuhunkin kuin lahjojen tai muiden tavaroiden osteluun. Tässä listaan näistä joulun odottamiseen kuuluvista asioista tärkeimmät. 

Halusin täksi vuodeksi joulusukat, joten neuloin sellaiset itse. Taustalla on mahdollisesti jopa teetäkin upeampi idea joulukalenterille, jonka bongasin tänä vuonna: palapelikalenteri! Mauri Kunnaksen jouluista palapelikuvaa valmistuu joka päivä 42 palan suuruinen ruutu, tässä oli muistaakseni neljä luukkua koottuna.


10. Jouluinen baletti

En ole valitettavasti ainakaan vielä käynyt katsomassa balettia tänä vuonna, mutta usein tämä on kuulunut vakio-ohjelmistoon. Viime vuonna kävin siskoni ja hänen perheensä kanssa katsomassa Kansallisbaletin uuden, ihastuttavan Saiturin joulu -baletin (se muuten pyörii tänäkin joulunaikana) ja sitä edellisenä vuonna nautimme perinteisestä Pähkinänsärkijästä ja Hiirikuninkaasta. Olen usein katsonut Pähkinänsärkijä-baletin elokuvissa tai muussa muodossa videotallenteelta, jollen ole käynyt ihan elävässä baletissa. Kaunis musiikki ja joulutunnelmaiset lavastukset virittelevät aivan ihanasti joulutunnelmaan.

9. Joululakanat

En ole vieläkään saanut aikaiseksi ostaa nykyiseen kotiini jouluverhoja, mutta lakanat täytyy vaihtaa heti, kun joulukuu saapuu! Muistan vieläkin hyvin, että Finlaysonin popup-kaupan avulias myyjä oli kamalan huolissaan, kun ei pystynyt tarjoamaan joululakanakysymykseeni mitään muuta sopivaa vastausta kuin Rudolf Koivun Lumikuningatar-kuvalla varustetut lakanat, mutta Rudolf Koivu on sattumoisin yksi harvoja kuvataiteilijoita, joiden rakastamiseen visuaalisten taiteiden ymmärtämättömyyteni ylettää ja hänen versionsa Lumikuningattaresta on mielestäni täysin lumoava, joten sain itselleni aivan täydelliset joululakanat. 


8. Joulukuusi

Rakastan ajatusta aidosta kuusesta, mutta muovikuusessa on käytännölliset puolensa, kuten se, että voin kaivaa saman kuusen varastostani vuosi toisensa jälkeen eikä se tiputtele neulasia. Usein olen koristellut kuusen jo marraskuussa, koska pimeä ja vetinen vuodenaika alkaa ärsyttää niin paljon, mutta tänä vuonna sain kuusen pystyyn syntymäpäivänäni. Minulla on pienen kotini nurkkaan sopiva pieni kuusi, johon olen muutaman vuoden ajan ostanut yhden uuden koristeen joka vuosi. Yksi syy, miksi haluan aina viritellä joulukuusen ajoissa enkä esimerkiksi vasta aatonaattona tai aattona, kuten tiedän joidenkin tekevän, on se, että vietän varsinaisen joulun aina jonkun perheenjäseneni kotona. Minun täytyy siis varata kunnolla aikaa ennen jouluaattoa oman kuuseni ihailemiseen, jotta sen pystyttämisessä on joku järki. 


7. Syntymäpäivä

Syntymäpäivän kuusenkoristelusta puheenollen, olen tosiaankin joulukuun lapsi. Tämä saattaa jossain määrin tarkoittaa sitä, että saan yhdistettyjä syntymäpäivä- ja joululahjoja, mutta huomattavasti ärsyttävämpää on ollut joskus se, että on vaikeaa sovittaa mitään synttärijuhlintaa kiireiselle pikkujoulukaudelle – jollain on melko varmasti ollut aina pikkujoulut, kun olen yrittänyt kutsua vieraita syntymäpäivilleni. Se ei ole kuitenkaan pääasiallinen syy sille, miksen ole hirveästi panostanut synttäreideni juhlimiseen viime vuonna; olen vain niin totaalinen introvertti, etten yksinkertaisesti jaksa nähdä vaivaa tällaisen sosiaalisen tapahtuman järjestelyyn! Viime vuonna kuitenkin juhlin syntymäpäivääni pienesti ja kivasti käymällä ystävän kanssa lounaalla ja kahvilla, ja tänä vuonna kotonani juhli kokonaiset kolme ihmistä! Se oli kyllä hirveän mukavaa ja ehdottomasti kuusenkoristelun vaivan arvoissta. Tänä vuonna täytin 34 vuotta. 

Syntymäpäivälahjaksi saamani amaryllis teki minut todella iloiseksi ja seuraan jännityksellä, kun se yllättävän kovalla vauhdilla tuosta aukeaa!

6. Jouluinen musiikki

Kuten sanottua, perheemme ei koskaan vietä joulua minun pienessä kaksiossani, vaan matkustan itse joko siskoni tai vanhempieni luokse, jonne kaikki kokoonnumme. Koska en osallistu puitteiden tarjoamiseen ja minulla on hyvin vähän mitään ideoita liittyen joulun ruokalistaan, teen oman osuuteni perhejoulusta valitsemalla päiväksi joulumusiikit taustalle. Kuuntelen näitä valikoivalla korvalla myös joulua edeltävillä viikoilla, ja jopa lenkeille ja kuntosalille löytyy sopivan rytmikästä joulumusiikkia. Myönnettäköön, että jenkkipopilla on joulumusiikkikattauksessani huomattava osuus, mutta Bachin jouluoratorion kuunteleminen asiaankuuluvina päivinä on minulle myös tärkeä jouluperinne ja täksi jouluksi olen etsinyt vaihtelun vuoksi ranskan- ja saksankielisiä joulusoittolistoja.  

Vielä jonakin päivänä osaan soittaa lempijoululaulujani myös itse pianolla...

5. Jouluteet

Minun on pakko saada aina sellainen joulukalenteri, jossa on teetä. Muutaman eri kalenterin kokeilu osoitti, että Teeleidin joulukalenteri on teekalentereista selvästi paras. Sen lisäksi, että kalenterista tulee joka joulukuun päivälle (jouluaattoon asti tietenkin) kokonainen pannullinen jotakin yllätysmakua, ostin tänä vuonna teekaappiin myös vuodenaikaan sopivia teepaketteja, tietysti sekä mustaa, vihreää, valkoista että rooibosta. 


4. Kuorotoiminta

Olen laulanut nyt viisi vuotta Hämäläis-Osakunnan Laulajissa (Suomen vanhin akateeminen sekakuoro!) ja vaikka pidämme muutaman konsertin vuodessa, erityisesti joulukuuhun liittyy paljon kuoron menoja. Oman joulukonserttimme lisäksi ohjelmassamme on Akateeminen Joulukonsertti, jonne kokoontuvat kaikki yliopiston ja osakuntien kuorot, pienemmät keikat vanhainkodeissa ja sairaalassa, sekä kuoron omat pikkujoulut. Kaikki tällainen yhdessä tekeminen joulun alla lämmittää aivan mahdottomasti sydäntä. Jos muuten olet pääkaupunkiseudulla, niin tervetuloa HOL:in joulukonserttiin 17.12. klo 19 Oulunkylän kirkkoon!

3. Loppuvuoden opiskelukiireet, joiden jälkeen joulunvietto tuntuu todellakin ansaitulta

Tänä vuonna joulukuun opintokalenteri on kummallisen väljä, mutta muistan kyllä sen tunteen useammalta viime vuodelta, kun joulua edeltävä viikko on alkanut ajatuksella "Jos selviän tästä viikosta, niin voin huokaista helpotuksesta". Koska yliopiston lukuvuosi jakautuu periodeihin, kaikki kurssit tietenkin loppuvat suunnilleen samaan aikaan ja ne kaikki vaativat jonkinlaisen lopputyön. Sen päälle lisättynä osa-aikainen työ tuntuu aika isolta kakulta. Mutta sittenpähän tosiaan lomailu ainakin tuntuu entistäkin paremmalta. 

Joulukuuhun sisältyy onneksi paljon todella mukavaakin ajanviettoa, kuten itsenäisyyspäivän historialliset tanssiaiset, jotka päätyivät tänä vuonna jopa suoraan lähetykseen YLEn Kohti linnanjuhlia -koosteeseen!

2. Joululahjojen miettiminen

Minulla ei ole koskaan ollut tapana kehittää joululahjojen hankkimisesta stressiä ja olen yleensä jopa hyvissä ajoin liikkeellä. Minusta on ihanaa miettiä, millaisesta lahjasta kukakin oikein todella pitäisi ja tulisi iloiseksi! Usein suosin aineettomia lahjoja, kuten Naantalin Muumimaailman retki siskontyttärelleni pari vuotta sitten, tai persoonallisia pienyrittäjien tuotteita, joita löytää vaikka markkinoilta. Myös antikvariaatit ovat oikea aarreaitta ilostuttavien ja kiertotaloutta tukevien lahjojen löytämiseen.

Joulukuun kuntosalitreenit tehdään näissä trikoissa.

1. Perheen kanssa vietetty aika

Varsinkin muutettuani pois vanhempien luota eri paikkakunnalle on joulun merkityksessä korostunut se, että ainakin silloin näkee perhettään. Vietämme useamman päivän saman katon alla eikä kenelläkään ole kiire mihinkään. Sitä joulu tarkoittaa minulle, eikä ärsyttäviä joulumainoksia ja kulutusjuhlaa. 

Mitkä asiat teillä kuuluvat erottamattomasti joulunaikaan? Oletteko löytäneet täksi jouluksi jotain ihan uutta ja riemastuttavaa?


Kommentit