Maaliskuun koonti

Blogissa on ollut hiljaista tällä viikolla ja maaliskuun koontipostauksen tekeminen venyi ja vanui, mutta tähän on onneksi hyvin positiivinen syy! Uskaltauduin nimittäin pitkän (en viitsi edes lähteä laskemaan, kuinka pitkän) harkinnan jälkeen lähettämään hakemuksen korkeakoulujen yhteishakuun, ja tämä viikko onkin mennyt paitsi ihmetellessä ja ihastellessa tekemääni temppua, myös kiriessä hyvään alkuun kulttuurien tutkimuksen sekä taiteiden tutkimuksen kandiohjelmien pääsykoemateriaalien kanssa. Tässä on siis ennen Helsinki City Runia edessä pänttäämisentäyteinen kuukausi, mutta pidän kyllä bloginkin pystyssä!

Kommenttikentässä saa oikein mieluusti kertoa, onko näissä kuukausikoonneissa mitään mielekästä kenellekään muulle paitsi itselleni, mutta nyt lähden vihdoinkin kokoamaan maaliskuun treenejä ja oloja.


Lenkit ja muu liikunta
Tämähän oli se kuukausi, josta kului kaksi ensimmäistä viikkoa ällöttävään räkäyskimiseen. Painopiste oli siis rauhallisessa kehonhuollossa (mutta ei joogan muodossa, koska joogahengittäminen ei onnistu puolikuntoisilla hengityselimillä), kunnes sitten puolessavälissä kuukautta pääsi viimein kunnolla liikkeelle. Ehdin juuri tervehtyä uuden BodyCombat-ohjelman lanseeraukseen ja setti numero 79 olikin varsinkin viikkokaupalla lomailleen kropan mielestä aika tuju veto. Puolimaratonin treeniohjelma pääsi vihdoinkin alkamaan ja kuukauden loppupuoliskolla lenkkeilin tasaisesti kolme kertaa viikossa, minkä lisäksi mukaan mahtui vähän BodyCombatia ja power-joogaa. Lihaskuntotreeni jäi kyllä olemattomiin, koska kun halusin sairastelun jälkeen huolehtia riittävästä palautumispäivien määrästä BodyPump-tunteja ei vain mahtunut mihinkään väliin ja minähän en osaa itsekseni käydä kuntosalilla tai jumpata kotona...

Syöminen
Kipeänä ollessa huomasi selvästi, kuinka hämmentävä yhteys on tylsistymisellä ja jääkaapinoven magneettisella voimalla. Heti, kun sai liikuntarutiinit takaisin, oli helppoa siirtyä taas säännölliseen ja järkevään ruokailurytmiin. Ruokailuni onkin aivan ihmeellisen järkevällä tolalla nyt, sillä olen jatkanut ruuan valmistamista omin pikku kätösin ja jopa ostin toisen keittokirjan. Kyllä vain. En ole vielä testannut uusia reseptejä – täytyy katsoa löytyykö sieltä kevätruokavaliooni sopivia tai siihen helposti muokattavissa olevia reseptejä.

Kuten kirjoittelinkin jo tässä postauksessa, ryhdyin maaliskuussa vehnättömälle, sokerittomalle ja maidottomalle ruokavaliolle siitepölykauden ajaksi. Nämä rajoitteet ovat edistäneet entisestään terveellisempää syömistä, koska sokeriherkut ovat tietysti kieltolistalla ja aikaisemmin suurkuluttamani valmiit mikro- ja pakasteruuat eivät myöskään onnistu, koska ne sisältävät yleensä jotakin noista kolmesta. Valmisruokien lähes täydellinen eliminaatio onkin varmasti pääasiallinen syy siihen, että tyydyttyneiden (eli niiden huonompien) rasvojen määrä ruokavaliossani on notkahtanut huomattavasti, kun taas kuitua tulee paljon. Tiedän tämän MyFitnessPal-sovelluksen ansiosta, sillä ihan näin tarkkaan en itse jaksaisi laskeskella ravintoainemääriä. Muutos on kuitenkin kaikin puolin tapahtunut erittäin hyvään suuntaan! Toisaalta, kun ruokavalio rajaa nyt pois melkein kaikki proteiinipatukat ja -juomat, niin proteiinin riittävä saanti on välillä työn ja tuskan takana. Kiinnitin tuossa joskus aikaisemmin huomiota siihen, että entinen paheeni iltanapostelu oli hiljalleen putoamassa pois, ja uskoisin, että veto iltanapostelua kohtaan on aina suoraan verrannollinen siihen, kuinka proteiinipitoista eli yleisesti ottaen ravitsemuksellisesti järkevää ruokaa olen onnistunut syömään päivän aikana. 

Mieliala
Sen lisäksi, että kipeänä oli aivan jumalattoman tylsää, meinasin ihan polttaa hihani siksi, että kallisarvoiset treeniviikot kohti puolimaratonia valuivat hukkaan. Sain kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja vaikka menetin lopulta kolmen viikon treeniajan, olo oli ihan rauhallinen siinä kohtaa, kun sai taas lenkkarit jalkaan ja huomasi, ettei kipeänä oleminen ollut taaskaan tuhonnut koko juoksukuntoa. Vaikka tuntuikin ihan kauhean nololta olla niin huonolla tuulella yhden lievän flunssan takia, niin nyt ainakin hahmotti erinomaisen selvästi, kuinka olennaiseksi asiaksi säännöllinen liikunta on muodostunut henkisen olotilan kannalta ja osasi olla onnellinen siitä, kun sai rutiininsa takaisin.

Kroppa
Olen tainnut mainita täällä joskus, että tähtään tällä lenkkeilyllä ja elämäntaparemontilla yleisen terveyden lisäksi ihan konkreettiseen painonpudotukseen. Monen kuukauden jumittamisen jälkeen olen ilmeisesti vihdoinkin onnistunut löytämään sellaisen tasapainon ruokavalion ja liikunnan välillä, joka toimii, koska vaakalukemat lähtivät vihdoinkin taas pienenemään. Lyhyessä ihmisessä parinkin kilon muutos suuntaan tai toiseen näkyy aika paljon, ja on ollut oikein mukavaa huomata muutos siihen haluttuun suuntaan! Nilkat ja jalkapohjat eivät ole valitelleet ollenkaan, joten varmaankin myös treenauksen ja palautumisen välinen suhde alkaa olla nyt kunnossa. 

Bloggausfiilikset 
Ensimmäistä kertaa minua jännitti, millaisen vastaanoton yksi blogipostaukseni saisi – ei aikaisemmin täällä mainitsemani kirjoittamiseen liittyvän perfektionismiongelman takia, vaan postauksen aiheen vuoksi. Kyseessä oli nimittäin se ylempänä linkkaamani kirjoitus siitepölykauden ruokavaliostani, ja koska ruokavalioihin liittyvät asiat herättävät ihmisissä niin vahvoja tunteita eikä tällaisesta näkökulmasta allergioiden hoitoon juuri puhuta Suomessa, odotin vihaisia kommentteja siitä, kuinka tavallisten perusruoka-aineiden kuten vehnän ja maidon kieltämisessä ei ole järjen hiventäkään, ellei ole oikeasti keliaakikko tai maitoallergikko. Pilalle hemmotellun sukupolven huuhaata, kun ei hyvä, suomalainen maito ja apteekin allergialääkkeet kelpaa!

Noitajahti ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle, vaan itse asiassa eräs kaveri Facebookin puolella ilmaisi kiinnostusta ruokavalioaiheen jatkokäsittelyä kohtaan. Tulen siis kirjoittelemaan enemmänkin siitä, mitä syön vehnättömänä, maidottomana ja sokerittomana. 

Jatkuu!
Juoksutreeniohjelma tietysti jatkuu tuttuun tapaansa kahdella tai kolmella lenkillä viikossa. Sen lisäksi yritän sovittaa viikkoihin Fitness24Seven -kuntosaleilla nyt huhtikuussa alkaneen Let's Move -kampanjan, jossa kannustetaan kokeilemaan erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Kirjoittelen mahdollisimman pian lisää siitä, mistä kampanjassa on kysymys ja minkälaisia kokeiluja on tulossa.


Koska nyt on sunnuntai ja maaliskuun kokoileminen vei viikkopostaukselle varatun paikan, kerrotaan tähän loppuun vielä tiiviisti kuluneen viikon treenit!

Tiistai: 5 km normaalivauhtista juoksua + alku- ja loppuverryttelyt. Kokeilin ensimmäistä kertaa juoksurytmiin sovitettua soittolistaa, mikä pitikin tasaista vauhtia oikein mukavasti yllä.

Keskiviikko: Power-jooga ja erittäin tarpeellinen mielen rauhoittaminen yhteishaun viimeisen päivän ja siitä aiheutuneiden ylikierrosten päätteeksi.

Torstai: Vauhtikestävyyslenkki 3 x 1 km pätkissä, väleissä 3 min hitaammalla vauhdilla. Huomattavasti vähemmän tuskallista kuin viime viikon vauhtikestävyysharjoitus, ehkä tähän tottuu!

Sunnuntai (eli tänään): 10 km/1 h 30 min rauhallisesti, elämäni kolmas kymmenen kilsan matka! Nautin eniten juuri näistä pitkistä ja hitaista lenkeistä; harva asia elämässä on tällä hetkellä yhtä siistiä kuin se, että pystyy juoksemaan pöyristyttävän pitkän matkan sellaisella olotilalla, että voisi tehdä tätä vaikka koko päivän.

Siinäpä se maaliskuusta ja tästä viikosta! Ensi viikosta lähtien sitten näemme, millä tahdilla bloggaus onnistuu akateemisten artikkelien, taidekritiikkioppikirjan ja pääsykoepöhinän viedessä huomiota. Pysyttelen kuitenkin pinnalla!


Kommentit