Top 10 juoksijan mietteet lomamatkaa suunnitellessa

Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu tekijänoikeusvapaasta kuvapankista.

Listataanpas tänään jotain vähän hassummanpuoleista, eli juoksijan puolineuroottisia mietteitä muutoin kaikille ihmisille tutuissa tilanteissa. Meikäläisellä on pitkästä aikaa suunnitelmia ulkomaanmatkalle ja se on jatkuvasti mielessä jo näin viitisen kuukautta ennen lähtöä. Ensin ilmoittauduin kolmen päivän ratsastusseikkailulle Skotlantiin, ja sitten asiaa tarkemmin mietittyäni päätin jatkaa reissua viikon mittaiseksi nauttimalla teatterista ja muista kulttuurielämyksistä Lontoossa viikonlopun ajan. Siinähän on viikoksi ohjelmaa kerrakseen, mutta koska juoksuharrastus on sekä rutiini että ihan aito nautinnon lähde elämässäni, aika pian mitä tahansa reissuja suunnitellessa pompahtaa mielen perukoilta ajatus: Voisiko tällä reissulla juosta? Tietenkin voi! 

Siitä se sitten vasta alkaa, ulkomaanlenkin huolellinen suunnittelu. Alla olevat ajatukset kartoittavat varsin huvittavaa prosessia päässäni, kun suunnittelen lenkillä käymistä osaksi matkustamista. Totuushan tulee lopulta olemaan kuitenkin se, että fiiliksen ja jalkojen olotilan mukaan täytyy mennä ja sen näkee sitten reissun päällä. Mikään pidemmän tähtäimen juoksusuunnitelma ei varmasti mene pieleen yhden reissuviikon aikana.

10. Kuinka hyvin jalat palautuvat juoksukuntoon kolmen päivän ratsastusreissulta?

Matkaviikkoni alkupuolen suunnitelma on päivänselvä: nautin ratsastuksesta Skotlannin ylämaiden maisemissa kolmen päivän ajan enkä suo ajatustakaan lenkkareille. Ratsastusreissun loputtua siirryn kuitenkin vielä viikonlopuksi Lontooseen, jossa olisi mukava nähdä ympäristöä myös juosten. Ratsastus ei ole urheilulajeista fyysisesti raskain, mutta useiden tuntien viettäminen satulassa peräkkäisinä päivinä alkaa kyllä tuntua lihaksissa, jotka eivät kovin usein joudu hevosen selän asettamaan muotoon. Ei voi siis olla varma, missä kunnossa jalat ovat pari päivää ratsastusrupeaman jälkeen. 

9. Millainen rutiini siinä kohtaa vuotta on muodostunut juoksemiseen ihan kotioloissa eli mistä lähden soveltamaan matkaa varten?

En lähde vielä arvailemaan, noudatanko syyskuun lopussa jotakin treeniohjelmaa vai juoksentelenko fiiliksen pohjalta. Olen kyllä laiska keksimään omia juoksuharjoituksia ja ohjelman seuraaminen tuo itselleni enemmän rauhaa kuin stressiä, joten jokin ohjelma, vaikka ihan vain ylläpitoon, on siinä kohtaa todennäköinen. Puolimaratontreenit on syyskuun viimeisellä viikolla ainakin jo ajat sitten juostu, kun puolimaraton on toivon mukaan juostu maaliin asti aika lailla kuukautta ennen matkaa. 

8. Miten pidetään jaloista huoli matkustelun ja toivottavasti juoksun lomassa?

Lennot Helsingistä Edinburghiin ja Lontoosta takaisin Helsinkiin eivät onneksi kestä pitkään, ellei jotakin yllättävää satu. Taidan silti olla sisäisesti keski-ikäinen ja varautua lentojen ajaksi tukisukilla nesteitä kerääviin kinttuihini, koska jos se auttaa pitämään jalkoja edes yhtään juoksuterässä tai vastaavasti helpottamaan lomajuoksuilta palautumista kotiin suunnatessa, kannattaa mahdollisuus käyttää. Pidän nykyään tukisukkia muutenkin lähes joka päivä silloin, kun en ole lenkillä, ratsastamassa tai nukkumassa, joten pidän niitä myös Lontoossa lompsimisen ajan, mikä tulee varmasti ehkäisemään jalkojen kipeytymistä. 

7. Toivottavasti saan nukuttua, että jaksaa juosta... ja tietysti myös nähdä kaupunkia.

Olen varannut hotellihuoneen Lontoosta ja ratsastusloman tarjoaja hoitaa kaikki yöpymiset Skotlannissa, joten ainakin on öisin paikka, jossa nukkua. Eri asia on sitten, kuinka hyvin nukkuu vieraassa paikassa ja kuinka paljon tämä vaikuttaa juoksuintoon. Toivon kovasti, ettei yöjunailu Invernessistä Lontooseen vie voimia kovin pitkäksi aikaa; en ole koskaan nukkunut junassa, joten en tiedä, mitä odottaa. 

6. Minkälainen lenkki sopii lomalenkiksi?

Viime keväänä matkustin muutamaksi päiväksi Kölniin ja järjestelin hieman uudelleen silloista treeniohjelmaani, jotta sain mielekkään juoksun aikaiseksi vieraassa kaupungissa. Mielestäni ei ainakaan kannata suunnitella intervalleja tai mäkivetoja ulkomaanlenkille, koska yleensä ei voi tietää varmasti, löytyykö näihin harjoituksiin sopivaa alustaa mistään tai miltä etäisyydeltä. Pidempi lenkki palvelee hyvin siinä mielessä, että silloin ehtii juoksemisen lomassa oikeasti nähdä ympäristöään. Todennäköisesti Lontoon lenkki tulee siis olemaan jotakin pitkää ja rauhallista (muttei kuitenkaan mitään maksimaalista pitkistä), jos jalkani vain jaksavat.

5: Miten pakataan juoksuvarusteet mahdollisimman pienesti?

Niin höperöä kuin ehkä jonkun mielestä onkin ylipäätään edes suunnitella juoksulenkkiä ohjelmapitoiselle ulkomaanmatkalle, yhdestä asiasta en jousta: mukaan lähtee vain yksi vaatekerta lenkkivaatteita. Lontoo syyskuussa ei ehkä tee mahdolliseksi kaikista kevyimmissä vaatteissa juoksemista, ja pakkauksessa priorisoin ratsastusvarusteet, jotka eivät tule mahtumaan ihan pieneen tilaan ja joihin täytyy sisällyttää vaihtovaatteita.Viimekeväistä Kölnin lenkkiä silmälläpitäen lähdin koko reissulle lenkkarit jalassa eikä minulla ollut mitään muita kenkiä mukana, mikä säästi tilaa. En tiedä kuinka kamalaa se sitten on jonkun juoksukenkäpuristin mielestä, että samoilla kengillä sekä juoksee että turisteilee, mutta saatan päätyä tähän ratkaisuun uudestaankin, koska onhan lenkkareissa oikein hyvä myös kävellä. 

4. Minkälainen juoksusää tulee olemaan?

Säätila tulikin jo äsken mainittua: mitä syyskuun loppu Lontoossa mahtaa tarjota? Ei auta kuin varautua henkisesti jo siihen että ihan lämmin ei varmaankaan ole, ja tarkistella sääennustetta matkaa edeltävällä viikolla. Sade haittaa muuten juoksua mielestäni yllättävän vähän, mutta lippis täytyy muistaa ottaa mukaan siltä varalta, että silmälasien linssit ovat vaarassa kastua. 

3. Mikä on paras aika päivästä käydä lenkillä?

Jo mainitulla Kölnin matkalla suurimmaksi haasteeksi lenkkeilyn kannalta muodostui täysin yllättäen se, mihin aikaan päivästä juoksunsa saa mahtumaan. Etusijalla tällä Lontoossa vietettävällä viikonlopulla tulee jälleen kerran olemaan kaikki muu suunniteltu ohjelma kuin juoksu. Ihan keskellä kaikkia muita rientoja on hankalaa lähteä lenkille, koska täytyisi vaihtaa vaatteet, mahdollisesti kulkea jotenkin aiotulle lenkkireitille, lenkin jälkeen taas vaihtaa vaatteet ja käydä suihkussakin. Helpointa lienee siis juosta aamulla, vaikka se ei muuten kauhean helppoa olekaan ainakaan minulle. 

2. Mikä on paras paikka käydä juoksemassa?

Olen ehtinyt jo kysyä Googlelta "best running routes in London" ja tutkiskella kaupungin karttaa hotellini lähettyviltä. Näyttäisi siltä, että ihan hotellihuoneeni ovelta en pääse parhaille juoksureiteille. Miksi tyytyä johonkin tylsään korttelinkiertämiseen, kun muutaman metropysäkin päässä on tarjolla Thamesin vierusta ja kaupungin hienot puistot, kuten Hyde Park ja Kensington Gardens? Ainakin tällä hetkellä top-reittieni listalla onkin kierros Thamesilla ja puistohyppely, josta saa haluamansa mittaisen sisällyttämällä joko Hyde Parkin, Kensington Gardensin, tai vaikka molemmat. 

1. Kuinka monta lenkkiä on realistista suunnitella näin lyhyelle reissulle, jonka aikana haluaa tehdä muutakin?

Mistä pääsemmekin polttavaan kysymykseen, että mitä kaikkea tässä ajassa voi ehtiä juosta. Vaikka olen juuri kirjoittanut kokonaisen postauksen mietteistäni koskien ulkomaanmatkalla juoksemista, en halua kuitenkaan menettää muita kokemuksia matkalta sen takia, että juoksemaan olisi muka pakko päästä. Jos ehdin ja jaksan tehdä matkan aikana vain yhden juoksulenkin, valinta Thamesin ja puistojen välillä tulee olemaan vaikea. Toisaalta, puistoilusta voisi varmasti nauttia myös kävellen, missä on paljon pienempi vaiva ja suunnittelu. 

Onko joku lenkkeillyt Lontossa tai muualla reissussa? Millaisia kokemuksia teillä on ulkomaanmatkoilla juoksemisesta ja tuliko jotakin yllättävää vastaan?