HM-puolimaratontreeni, viikot 5-6: Tunsin itseni supernaiseksi!



Tässä kohtaa päästään jo puoleenväliin puolimaratonille tähtäävää treeniohjelmaani! Viides viikko oli ihan suunnitellusti kevyempi viikko, jolloin juostujen kilometrien määrä laski reilusti ja jalat pääsivät vähän palautumaan. 

Kuudennen viikon lopuksi riittikin sitten taas haastetta: pitkä 12 kilometrin lenkki piti jotenkin sovittaa ohjelmantäyteiseen viikonloppuun larppi-, rooli- ja lautapelikansalle suunnatun Ropecon-jättitapahtuman pyörteissä. Luvassa oli tuolloin paitsi ihan vain paljon jaloillaan oloa Messukeskusta kierrellessä, myös tuntikaupalla historiallisia tansseja, joiden opetustyöpajoista innostuin oikein kunnolla. Pääsin myös molempina viikkoina ratsastamaan.

Star Wars -haasteita juostessani soittelen myös pianolla elokuvien musiikkia.

Viikko 5/11 8.-14.7.

Maanantai: kevyt lenkki 4,5 km

Tiistai: Intervallit 3,5 km ja ekstrana 2 h maastoratsastus

Keskiviikko: ala- ja keskivartalon kuntosalitreeni

Torstai: tempoharjoitus 3 km

Perjantai: ekstrana UniSportin kehonhuoltotunti

Lauantai: pitkä lenkki 7 km

Sunnuntai: 30 min jooga juoksijoille

Viikon juoksukilometrit: 18,6


Viikko 6/11 15.-21.7.

Maanantai: kevyt lenkki 5 km

Tiistai: intervallit 8 km (toteutui 6,35 km) ja ekstrana 2h maastoratsastus

Keskiviikko: ekstrana 2 h maastoratsastus

Torstai: tempoharjoitus 3 km

Perjantai: ekstrana nelisen tuntia historiallisten tanssien harjoittelua

Lauantai: pitkä lenkki 12 km ja ekstrana vielä muutama tunti historiallisia tansseja

Sunnuntai: 30 min jooga juoksijoille 

Viikon juoksukilometrit: 26,4

Star Wars -haastesarjan seuraava osa!

Kevyet lenkit

Maanantain kevyet hölkät aerobisen kynnyksen alapuolella pysyttelivät vielä noin viiden kilometrin mitoissa ja kevyt tuntuma on ollut suhteellisen helppoa pitää hölkällä, lähinnä ylämäkiä olen joutunut kävelemään. 

Intervallit

Kolme kappaletta 800 metrin vetoja viidennellä viikolla tuntui aika vaativalta tilaukselta, mutta sain kuitenkin juostua koko harjoituksen läpi. Yhtä hyvin ei käynyt seuraavalla viikolla, jolloin olisi pitänyt juosta neljä toistoa ensin kilometrin verran reipasta vauhtia ja heti perään 200 metriä vielä kovempaa. Näissä hyydyin toisen toiston jälkeen ja kyllähän se harmitti.

Tempoharjoitukset

Olen tehnyt Runnalla tai ylipäätään juoksuharjoittelussa tempoharjoituksia lähinnä kuluneena kesänä ja kevääänä ensin vitoselle ja nyt puolimaratonille harjoitellessa, ja yleisesti ottaen olen pitänyt niistä. Tempoharjoitukset ovat ohjelmissani tyypillisesti lyhyitä, vain noin kolmen kilometrin mittaisia, mutta pirteitä ja yleensä sopivan haastavia. Näissä ei ole ollut ongelmaa jaksaa juosta loppuun asti.

Pitkät lenkit

Viidennen viikon lauantaina olin töissä, mutta vuoro loppui onneksi sen verran aikaisin illalla, että ehdin hyvin juosta vaaditut seitsemän kilometriä töistä kotiin. Kyseisellä reitillä ei oikein voi välttää jyrkkiä ylämäkiä, jotka hidastivat menoa, mutta palautteluviikon pitkiksellä ei onneksi ollutkaan määrättyjä tavoitevauhteja vaan sai edetä vaikka kuinka hitaasti.

Kuudennen viikon lauantaina päätin kokeilla, onnistuisiko pitkä lenkki tavalliseen tapaan keskellä tanssiharjoittelua ja Messukeskuksen kiertelyä. Jäin siis lauantaina aamupäiväksi kotiin Ropeconista ja lähdin jo kello yhdeksältä edellispäivän nelituntisiin tanssiharjoituksiin nähden yllättävän normaalintuntuisilla jaloilla selättämään kahtatoista kilsaa. Lenkki meni oikein mukavasti, lähdin sen jälkeen kummallisen pirteänä iltapäiväksi Ropeconiin enkä kärsinyt väsymyksestä tai kipeistä jaloista seuraavanakaan päivänä! Kuinka mahtavaa huomata, että säännöllinen ja tavoitteellinen juoksuharjoittelu alkaa näkyä paitsi juoksutuntumassa, myös ihan normaalin elämän jaksamisessa! En olisi nimittäin uskonut mahdolliseksi, että pitkä lenkki keskellä ohjelmallista viikonloppua aiheuttaisi näin olemattomasti mitään vaikeuksia.

Tutustuin uuteen issikkakaveriin, hänen nimensä on Hektor ja hän pelkää kuollakseen pesusieniä.

Muut liikunnat

Pääsin molempina viikkoina maastoratsastukselle issikoiden kanssa, mikä oli aivan ihanaa! Ei taaskaan tuntunut liian raskaalta käydä kiskomassa intervalleja ja ratsastamassa saman päivän aikana; olen juossut lenkit aamupäivällä ja ratsastukset ovat ajoittuneet alkuiltaan, joten välissä on ehtinyt aina vähän levätä. Tein myös molempina sunnuntaina Runna-sovelluksen juoksijajoogat.

Viidennellä viikolla kävin myös kuntosalilla ja UniSportin kehonhuoltotunnilla. Kuudennella viikolla en ehtinyt keskiviikkona kuntosalille, koska samana päivänä oli myös ratsastusta, ja kiertäminen sekä kuntosalin että ratsastustallin kautta samana päivänä olisi mennyt turhan hankalaksi. Ratsastuskin kuitenkin toimii jossain määrin ihan hyvin ala- ja keskivartalon treeninä! Lisäksi tanssin viikonlopun aikana kuutisen tuntia historiallisia tansseja, kun innostuin niistä Ropeconissa.  

Jalkojen kunto

Jossakin kohtaa minulla oli yhtäkkiä sääret kipeämpinä kuin koskaan ennen – ensimmäistä kertaa ikinä särki jopa kävellessä! Vaikka minulla on sääret kyllä ihan säännöllisesti jumissa, niin ihan noin dramaattisesti niissä ei ole koskaan tuntunut. Tämänkertainen särky ei kyllä tuntunut ihan juoksujumeilta, joten epäilen, että syynä oli hyvin perinpohjainen käsittely, jonka tein hierontapyssylläni. Mutta mistäpä sitä tarkkaan tietää. Muutoin sainkin sitten lähinnä yllättyä positiivisesti jalkojeni hyvästä jaksamisesta, kuten kerroin tanssiharjoittelun yhteydessä. 

Ropeconissa pidetään aina suuret historialliset tanssiaiset, jotka olivat mainio tilaisuus päästä ulkoiluttamaan kuoron vuosijuhlia varten hankittua mekkoa!

Ekstraa lopuksi

Otetaan aiheeksi jälleen Garmin Forerunner 255S-juoksukelloni. Siinä ei vieläkään toimi musiikin tallennus, mutta se on kyllä tiheään tahtiin väittänyt minun olevan rasittuneessa tilassa, vaikka olotilani on ihan toista mieltä. Erityisesti kello on huolissaan HRV:n eli ilmeisesti sykevälivaihtelun tilasta. Ilmeisesti se on liian matalalla, mikä Googlen perusteella voi kieliä puutteellisesta palautumisesta. Kehoni ei kuitenkaan tunnu olevan tästä ollenkaan samaa mieltä, koska kunto ja jaksaminen näyttävät koko ajan vain kasvavan. 

Selvitin, että kello mittailee tätä sykevälivaihtelun tasoa nimenomaan unen aikana, mikä nostaa epäilyksiäni mittauksen tarkkuudesta entisestään; olen aina ollut sitä mieltä, että vaikka tällainen kello on todella hyödyllinen lenkkikaveri, niin sen unenmittaus on aivan päin prinkkalaa. Usein kelloni väittää minun olleen unessa, vaikka tiedän aivan varmasti olleeni valveilla, eikä minun varmaankaan pitäisi olla enää edes hengissä niin vähäisellä syvän unen määrällä kuin mitä kelloni mittaukset näyttävät. En siis ota kauhean tosissani mitään mittauksia, mitä Garminini tekee yöaikaan. 

Saako kukaan muu omituisia tuloksia älykellojensa mittauksista?

Kommentit