Siirry pääsisältöön

Näillä jaloilla mennään

elämäntapamuutosta juosten

Hae tästä blogista

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2023.

Tekstit

Onko joogakin mitattava suoritus?

päiväys: 8/16/2023

garmin jooga tavoitteellisuus

+

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Top 10 tekosyyt lenkin skippaamiseen

päiväys: 8/10/2023

motivaatio top 10

+

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Lisää blogiviestejä

Matilda Mi: Olen 30-vuotias entinen liikunta- ja rutiinikammoinen nainen, joka lähti eräänä päivänä lenkille ja on vieläkin sillä tiellä. Opiskelen kandivaiheessa teatteritiedettä ja työskentelen osa-aikaisesti liikuntakeskuksen asiakaspalvelussa. Blogiini kirjoittelen saavutuksista, joita juoksuharrastus tuo tullessaan, sekä aktiivisen elämäntavan sovittamisesta yhteen opiskelun ja työn kanssa. En ole kova juoksija eikä sinunkaan tarvitse olla lukeaksesi blogiani.

Siirry profiiliin

Tunnisteet

juokseminen motivaatio top 10 ruoka unisport hcr hcm-treeni 2020 jalkavaivat treeniohjelma henkistä

jooga sykemittari tavoitteellisuus lenkkimusa kehonhuolto kisaraportti personal training eSimo etävalmennus fitness24seven kuntosaliharjoittelu kympin naiset disney helsinki city running day hieroja kipeänä välineitä conqueror naisten kymppi rundisney garmin hcm 2020 juoksuvauhdit lihaskunto lotr-haaste treenivaatteet haaste runna bodycombat bodypump haaga run hiihto joulu ratsastus siitepölyallergiaruokavalio haaveilu juoksemisen aloittaminen matkailu runner's high ruokapäiväkirja sovellukset virtuaalijuoksu c25k espoo rantakymppi footbalance fysioterapia halloween run hhm 2021 hupipostaus kehopositiivisuus kuukauden koonti maratonmatkailu tampere juoksee tarinatuokio tee aftershokz elokuva helsinki city 5 helsinki city marathonviesti kansainvälinen juoksupäivä kuulokkeet lenkkarit luomajärven hevoskievari maksimisyke minimarathon polkujuoksu rebekka jaakkola tasotesti venyttely

Näytä enemmän Näytä vähemmän

Suositut

Disney-prinsessat puolimaratoonareina

Nyt lähtee aika vänkää blogisettiä tähän arkiseen keskiviikkopäivään! Kävin viime viikolla katsomassa uusimman Disney-elokuvan Räyhä-Ralf valloittaa internetin , jonka parhaimmistoa on kohtaus, jossa Nelli Karamelli hengailee eri Disney-leffoista yhteen kokoontuneiden prinsessojen kanssa. Kun tänä viikonloppuna Floridan Walt Disney Worldissa järjestetään supersuosittu runDisney Princess Half Marathon, jossa tavalliset kuolevaiset juoksentelevat prinsessa-asuissa, mieleeni juolahti vastustamattoman hauska visio siitä, millaisia oikeat Disney-prinsessat olisivat puolimaratonin osanottajina. Internetin ihmemaa on täynnä "Mikä Disney-prinsessa olet?" -tyyppisiä testejä, joten ehkä me juoksevat wannabe-prinsessat voimme löytää sielunsisaremme tästä skenaariosta. Kuvitellaan siis, että eräänä päivänä kaukaisessa maassa juostaan satumainen puolimaraton, jonne kaikki Disneyn hiukan satunnaisilla prinsessakriteereillä ylennetyt naishenkilöt löytävät tiensä. Käyvätkö heidän unelman

Heppatytön comeback!

Jos joku ei vielä tiennyt, niin hepat ja ratsastus olivat vuosia sitten iso osa elämääni hyvin pitkän aikaa. 8-vuotiaasta noin 18-vuotiaaksi asti kävin lähestulkoon joka viikko ratsastuskoulun tunneilla, ja muutaman vuoden ajan sen jälkeen minulla oli vuokraponi, jonka kanssa touhusin itsenäisesti. Koskaan en kisannut, mutta muuten olin aika sataprosenttinen heppatyttö. Niin se vain sitten minullakin loppui, kuten monella muullakin loppuu aikuisuuteen ehtiessä. Ratsastuksen lopettamiseen ei omassa tapauksessani liittynyt kerrassaan mitään dramaattista; en ole koskaan loukkaantunut ratsailla yhtä solisluun murtumaa pahemmin, enkä koskaan tehnyt mitään sellaista päätöstä, että en enää koskaan nousisi hevosen selkään. En muista ihan tarkkaan, milloin kävin viimeisiä kertoja ratsastamassa, mutta hieman yli 10 vuotta sitten on ihan kelvollinen arvio. Syynä oli yksinkertaisesti se, että kun kasvoi aikuiseksi, ei ollut enää vanhempien velvollisuus ensinnäkään maksaa melko kallista harrastust

Miten liikunta mahtuu viikkooni?

Monissa eri elämäntilanteissa ihmisillä tuntuu olevan säännöllisen liikuntaharrastuksen tiellä ajan löytäminen kaiken muun elämän lomasta. Tänään ajattelinkin kirjoittaa siitä, miten itse saan mahtumaan luennot, työvuorot ja vielä treenitkin samaan viikkoon. Tässä on tapausesimerkkinä rutiinini yliopiston lukukauden ensimmäisen periodin ajalta, joka nyt juuri ehti loppua, mutta on hyvä pohja tälle pohdiskelulle siinä mielessä, että kyseinen periodi sisälsi aika paljon pakollisia luentoja, jotka haukkasivat monesta päivästä. Jokaisen elämäntilanne on vähän erilainen, joten tässä taustatiedot itsestäni: olen 33-vuotias päätoiminen tutkinto-opiskelija, minkä lisäksi teen töitä yleensä kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Työvuoroja voi olla iltaisin, ihan keskellä päivää ja joskus myös viikonloppuisin. Yliopiston liikuntakeskuksella sijaitseva työpaikka helpottaa treenaamista silloin, kun voi käydä kuntosalilla ennen tai jälkeen työvuoron, ja siellä pääsee myös suihkuun, jos päätän juos

Arkisto

maaliskuuta 20241
tammikuuta 20243
marraskuuta 20232
lokakuuta 20233
syyskuuta 20234
elokuuta 20232
heinäkuuta 20233
kesäkuuta 20231
toukokuuta 20231
huhtikuuta 20232

Näytä enemmän Näytä vähemmän

Lukijat

Ilmoita väärinkäytöstä

Sisällön tarjoaa Blogger